Uusimman Reviirin kaunein kuva.

On se vain komea, metsän poika Ohtonen.

Omituinen Ohtonen "Rohto" 4.8.2016

kuva Marika Laurila

Omituiset Katselmuksessa 2015.

Vihdoin viimein kerkeän käymään läpi paimensukuisten päätapahtuman eli Katselmuksen tunnelmat Omituisten osalta.

Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmus vuosimallia 2015 järjestettiin viikonloppuna 25.-26.4. Helsingissä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa. Omituista joukkoa edustivat oman laumani nartut Luna (Nutukas Illusia), Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) sekä kasvateista lauantaina Omituinen kuopus Vauhti (O. Sampsa Pellervoinen) ja sunnuntaina Rohto (O. Ohtonen), Kero (O. Miilumaljakas) sekä Hilu (O. Hallahiippo). Vauhti osallistui ulkomuotoarvioinnin lisäksi lauantaina myös möllitokoon.

Marika ja Rohto (Omituinen Ohtonen) Katselmuksen lauantaitunnelmissa.

Marika ja Rohto (Omituinen Ohtonen) Katselmuksen sunnuntaitunnelmissa.

Kevätaurinkoinen lauantai oli Vauhtin päivä. Vuoden ikäinen pikkuherra oli esillä kahdessa kehässä, ulkomuotokehän lisäksi se totteli ihmisensä kanssa myös möllitokon puolella. Möllitokossa tavoitteeksi oli asetettu kaksi asiaa, että Vauhti pysyy paikallaan paikkamakuussa ja että se pysyy koko tottelevaisuus-suorituksen ajan kehänauhojen sisäpuolella. Vauhtin keskittyminen herpaantui aika ajoin itse tekemisestä kaikkiin niihin häiriöihin, mitä kehänauhan tuntumassa oli saapusalla, mutta päivälle asetetut tavoitteet täyttyivät silti kirkkaasti. Lopputuloksena 133 pistettä ja kolmostulos. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin pienen teinikoiran kanssa!

Ulkomuotokehässä Vauhti esiintyi nätisti. Vauhti pussasi tuomaria avoimen riehakkaasti, kirmasi lennokkaasti ihmisensä kanssa ympyrää ja osasi seisoa nököttää nätisti paikallaan häntä hyväntuulisesti heiluen. Käyttäytymisen ja positiivisen asenteen suhteen olen kyllä varsin ylpeä pienestä junnukoirasta, vaikka se tippuikin lopputaistoista purentansa takia. Vauhti sai kaikkiaan mukavan arvostelun, mutta purennassa on ainakin tähän vaiheeseen vielä toivomisen varaa, tuomiona lievä ristipurenta. Saa nähdä muuttuuko tuo ajan saatossa miksikään, toistaiseksihan Vauhtin pään kehitys on vielä monelta osin kesken.

Sunnuntaina katselmushulinat jatkuivat aamupäivästä uroskehillä. Rohto esiintyi avo3-uroksissa ja lopulta myös voitti oman luokkansa upeiden liikkeidensä ja mahtavan itsevarman asenteensa siivittämänä. Sain jälleen kerran tilaisuuden ihailla Rohton käytöstä, kun se esiintyi kehässä totuttuun tapaan rauhallisesti, lähtemättä mukaan muiden urosten itsensäkorostamis-kilpailuihin. Kehän ulkopuolella Rohto käyttäytyi niin ikään iisisti, mitä nyt meinasi muuan juoksuinen narttu pistää herrakoiran päätä pyörälle huumaavilla tuoksuillaan.

Aamupäivän uroskehissä esillä oli Rohton lisäksi myös Kero, joka esiintyi avo1-urosten kehässä. Kero käyttäytyi ja esiintyi nätisti, mutta tuomareiden fyysisemmät lähentelemisyritykset olivat Kerolle tällä kertaa liikaa. Katselmushulinassa oli niin paljon ärsykkeitä jo muutenkin, että vieraiden ihmisten käsittely pisti ahdistamaan. Oma ihmisensä naurahtikin, että taitavat olla tässä suhteessa Keron kanssa samanlaisia.

Iltapäivällä esiintyivät avo1-narttujen kehässä siskokset Hilu ja Ritu sekä veteraaninarttujen puolella Ursa (vet1-n) ja Luna (vet2-n). Itselläni oli koko iltapäivän valtaisa kehäkimpoilu päällä, kun pyrin esittämään omat koirani itse paitsi yksilö- myös ryhmäkehien puolella. Härdelli hoitui lopulta varsin mallikkaasti, sillä kehissä oli oikein mukavasti joustoa, mutta en harmikseni kerinnyt nähdä Hilun kehäesiintymistä ollenkaan. Hilu sai kuitenkin kivanoloisen arvostelun ja kehäesiintymisestään on tallentunut muistoja muiden kanssakuvaajien muistikorteille. Hilun sisko Ritu esiintyi oikein oikein kauniisti, antoi moitteetta käsitellä itseään ja niin sanottu pelihuumori riitti loppuun asti. Ritu oli loppukehään valittavien koirien joukossa aivan viime metreille saakka, mutta lopulta neitikoira tipahti läskeineen pois valinnoista. Pikkukoiran kylkiin oli kuin varkain kertynyt hiukan massaa. Aikalailla samassa iässä emonsa Ursan katselmusarvosteluun on kirjattu sama asia eri sanoi 'lievästi ylipainoinen', joten äiteen jalanjäljissä ollaan (vaikkei se mikään kunnollinen puolustus Ritun läskeille olekaan).

Veteraaninarttuja oli ilmoitettu tänä vuonna Katselmukseen sen varran paljon, että luokka oli jaettu kahteen osaan, 2005-2007 syntyneisiin vet1-narttuihin ja 2004 ja sitä ennen syntyneisiin vet2-nattuihin. Ursa esiintyi nuorempien veteraanien puolella ja ihastutti tuomarin sanattomana lähes polvilleen. Koskapa lienee katselmusarvosteluun kirjattu 'Ooh!' ja kolme sydäntä? ;) Lopulta Ursa meni myös suvereenisti voittamaan oman luokkansa. Ursa on rakenteeltaan kauttaaltaan kevyt ja kapea, erinomaisesti rakentunut ja tasapainoinen kokonaisuus, kaikki osat sopivat toisiinsa ja mitään rakenteellisia vikoja siitä ei etsimälläkään löydä. Lisäksi se liikkuu upeasti, eikä lähes kymmenen vuoden ikä näy missään.

Lunalta on tammikuun lopussa leikattu nisäkasvaimia, joten toinen kylki oli leikkauksen jälkeen vielä sängellä. Alunperin mietin kehtaanko tuoda mammaa tänä vuonna ollenkaan Katselmukseen, mutta onneksi näin kuitenkin päätin. Luna nimittäin karvapuolisuudestaan huolimatta voitti oman luokkansa, joten veteraaninartuissa loisti sekä emo että tytär. Tuomari ei ollut moksiskaan Lunan karvoista, esitti vain toiveen, että esittäisin Lunan parempi puoli tuomaristoon päin. Luna liikkuu erinomaisesti lentävällä askeleella, joka on ollut koko Lunan eliniän sen valttikortti. Vielä lähes 13-vuotiaana mamman takajalka nousee huikeaan potkuun, vaikka selvästi Lunalla meinasi loppua myöten hieman uuvuttamaan kehäravaaminen - tuomaristo ei nimittäin päästänyt juoksemisen suhteen helpolla.

Katselmuspäivässä loistivat siis Luna ja Lunan kaksi upeaa dominoväristä jälkeläistä. Päivän päätähti oli silti eittämättä Ursa, joka oman ulkomuotoluokkansa voiton lisäksi kävi pokkaamassa myös agilitykiertopalkinnon itselleen viime vuoden agilityansioista. Lisäksi päivän kruunasi ehdottomasti hauska tapaaminen loppukehien jälkeen. Eräs mieshenkilö oli tullut ihan vain Ursan takia paikalle, kun oli nähnyt Ursan Valion Polar Leppäsavujuusto-mainoksessa. Hän oli ottanut selvää kuka koira on, löytänyt Omituisten sivuille, keksinyt paimensukuiset ja sitä kautta löytänyt tapahtuman sekä päättänyt tulla paikalle. Olen äärimmäisen otettu tästä eleestä ja sanomattoman ylpeä Ursasta, joka on saanut tehdä näin upeaa peeärrää paimensukuisille. Suorastaan käsittämätöntä, että tämänkaltaisia ihmisiä on olemassa, jotka näkevät vaivaa tiedon hankinnan eteen ja toimivat sen mukaan. Hurjan lämmin kiitos Ursa Fan Clubin viralliselle jäsenelle ikimuistoisesta kohtaamisesta! :)

Katsemusviikonloppu laittoi tänäkin vuonna pään pyörälle. Valtaisa kiitos jokaiselle Omituiselle omalle ihmiselle, kun toitte Omituisia paikan päälle. Oli jälleen ilo nähdä hyvin hoidettuja ja hyvin käyttäytyviä koiria!

Alla Vauhtin, Keron, Hilun, Ritun, Rohton, Ursan ja Lunan arvostelut kuvineen. Isot kiitokset kuvaajille ja kuvia lainaksi antaneille!

OMITUINEN SAMPSA PELLERVOINEN

i. Kukkipuun Bakti e. Omituinen Källeröinen

25.4.2015, Henni Siniketo

Ristipurenta, toinen kives löytyi. Vuoden ikäinen, erittäin tasapainoinen musta vaalein merkein uros. Hyvä raajaluusto ja hyvät kulmaukset. Kaunis turkki. Kaunis pää, otsapenger saisi olla voimakkaampi. Erittäin hyvät mittasuhteet. Liikkuu eritääin kauniisti sivulta, aavistuksen ahtaasti takaa.

Jun-u -

OMITUINEN MIILUMALJAKAS

i. Kukkipuun Guorvil e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula

26.4.2015, Janika Wikstén

Valitettavasti hieman varautunut, nätti uros. Ihana ilme, mutta pää saa vielä täyttyä. Saisi olla paremmin kulmautunut edestä ja takaa. Ylälinja hyvä. Liikkuu pitkällä askeleella. Turkki ok. Purenta ok. Kivekset ok.

Avo1-u -

Kero rauhoittelee itseään. 

Ilmeet kertoo, että vaikka Kero on varsin kiltti, niin käsittely vähän ahdistaa sitä. 

OMITUINEN HALLAHIIPPO

i. Kukkipuun Guorvil e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula

26.4.2015, Janika Wikstén

Nätti narttumainen kokonaisuus. Hyvä pää, stoppia saisi olla enemmän. Saisi kulmautua edestä paremmin. Hyvä ylälinja. Liikkuu sipsuttaen. Vähän ujohko luonne. Turkki ei parhaimmassa kunnossa. Purenta ok.

Avo1-n -

kuva Terhi Niittyaho-Pettersson

kuva Terhi Niittyaho-Pettersson

PAIM-T OMITUINEN TUNTURIRISAKAS

i. Kukkipuun Guorvil e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula

26.4.2015, Janika Wikstén

Sievä narttumainen kokonaisuus. Sievä pienehkö pää. Hyvä ylälinja. Hieman rungossa massaa. Saisi kulmautua edestä paremmin, takaa kulmaukset ok. Liikkuu hyvin. Luonne ok. Purenta ok.

Avo1-n -

kuva Marja Koskio

kuva Minna Rinne

OMITUINEN OHTONEN

i. LP1 Fjällfarmens Sarri e. Nutukas Illusia

26.4.2015, Outi Pikkarainen

Kohta 6v uros. Hyvä pää, hyvä ilme, kallo hyvä. Alaleuka saisi olla voimakkaampi. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Hyvä selkä ja häntä. Liikkuu hyvin edestä, sivulta, takaa. Esiintyy hyvin. Hyvä luonne.

Avo3-u sij. 1.

kuva Marja Koskio

FI AVA BH TK1 NUTUKAS URSULA

i. Nutukas Ungelo e. Nutukas Illusia

26.4.2015, Johanna Niskanen

10-vuotias erinomaisessa kunnossa oleva narttu. Ihastuttava kokonaisuus. Kevyempää tyyppiä. Kaunis, kokonaisuuteen sopiva pää. Kaunis ilme ja hyvin asettuneet korvat. Liikkuu upeasti, OOH! Hurmaava luonne! Avoin ja kohtelias.

Vet1-n sij. 1.

kuva Marja Koskio

NUTUKAS ILLUSIA

i. BH Pukranvaara Ravja e. Nutukas Wanilla

26.4.2015, Noora Törnqvist

Melkein 13-vuotias keskikokoinen, hyväluustoinen narttu. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hienot, tehokkaat liikkeet. Kaunis nartun pää, alaleukaa voisi olla aavistus enemmän. Esiintyy ja esitetään hyvin!

Vet2-n sij. 1.

kuva Marja Koskio

Puolikas vuosikymmen täyteen Karhupennuille.

Hippa (Omituinen Metsähippa) 17.6.2014.

Tänään tasan viisi vuotta sitten Luna pyöräytti maailmaan neljä Omituista Karhupentua.

Suuren suuret onnittelut Noita (O. Källeröinen), Hippa (O. Metsähippa), Rohto (O. Ohtonen) ja Pihka (O. Pihkakinttu)!

Rohto on prcd-PRA:n suhteen terve.

Marika laittoi viikolla viestiä, että Katselmuksen yhteydessä Rohtosta (O. Ohtonen) otetun verinäytteen prcd-PRA-geenitestin tulokset olivat saapuneet Laboklinilta. Uutiset ovat loistavia, sillä Rohto on geenitestin perusteella terve prcd-PRA:n suhteen.

Hienoa! Kiitos Marika, että otatit geenitestin Rohtosta!

Type of sample: EDTA-Blood
DAte sample was taken: 27-05-2014

Name: Omituinen Ohtonen
Pedigree-ID: ER41312/09
chip no. 985121009484460

*prcd-PRA (partner lab) - PCR

Result: genotype N/N (clear)

Interpretation: The analysed dog is a noncarrier of the mutation in the PRCD-gene and will not develop the prcd-form of PRA. Since it cannot pass the mutation onto its offspring, it can be mated to any other dog.

Omituiset Katselmuksessa.

Vuoden 2014 Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmus oli rapiat viikko sitten huhtikuun viimeisenä viikonloppuna 26.-27.4. Riihivuoressa Jyväskylän seutuvilla. Omituisista paikalla olivat oman laumani nartut Luna (Nutukas Illusia), Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) sekä kasvateista Rohto (Omituinen Ohtonen).

Lauantaina lähdin liikenteeseen kahdestaan Ritun (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) kanssa, jotta sain kunnolla keskittyä neitokaisen katselmusdebyyttiin. Ritu esiintyi nuorten narttujen luokassa, jossa oli esillä yhteensä parikymmentä "kilpasiskoa". Ritu käyttäytyi, esiintyi ja keskittyi kaiken kaikkiaan erinomaisesti ja olen äärimmäisen ylpeä pienestä koirasta. Vielä viikkoa ennen Katselmusta mietin, että eihän Ritu osaa edes seistä paikallaan, saati liikkua kehäkäytöksen mukaisesti kauniisti ravaamalla. Viimeisen viikon ajan Ritu siis sai iltaruokansa vain seisomalla ja intensiivitreenit tuottivat kehässä hedelmää, katselmusdebytoija hoiti hommansa aivan loistavasti, sen asenne ja keskittyminen riitti ihan loppuun asti. Tänä vuonna, kuten ensimmäistä kertaa viime vuonna tehtiin, loppukehään valittiin jokaisesta luokasta viisi erityyppistä koiraa sen enempää niitä järjestykseen laittamatta. Ritu oli valinnassa mukana punaruskeine merkkeineen, jotka ovat muuttumassa kovin harvinaisiksi paimensukuiskannassa. Ritun peittosi kuitenkin tällä kertaa toinen punaruskeamerkkinen neito, jonka tuomari laittoin Ritun ohi jatkoon. Kuten sanoin, olen kuitenkin todella tyytyväinen tuohon koiraan, se sai kivan, itsensä näköisen arvostelun sekä esiintyi todella kauniisti ensimmäisestä kerrastaan ja vähäisestä harjoituksesta huolimatta.

Sunnuntaina aamupäivästä Avo2-urosten kehässä esiintyi Rohto, joka pääsi hyvien liikkeidensä siivittämänä myös loppukehään. Rohto esiintyi upeasti ja sai hienon kattavan arvostelun. Ihailin sitä miten hienosti Rohto käyttäytyi pullistelevia ja itseään korostavia aikuisia uroksia täynnä olevassa kehässä, Rohto ei lähtenyt rähinöihin mukaan. Iltapäivällä veteraaninarttujen luokassa esillä olivat Katselmuksen kehäketut Luna ja Ursa, josta Luna pääsi loppukehään jälleen kerran huikeilla liikkeillään. Se sai tuomarilta lisänimen "liikkuja" ja saimme Lunan kanssa tehdä loppukehässä kunniakierrosta aplodien saattelemana. Tuomari ihaili Lunan hyvää kuntoa ja liikkeitä ääneen ja mainitsi, että jos kaikki kaksitoistavuotiaat paimensukuiset liikkuisivat tällä lailla, niin meillä ei olisi mitään hätää. Kyllä lämmitti. :)

Omituisen edustuksen lisäksi Katselmuksessa oli esillä myös lähisukulaisia. Ursan komea uroksen näköinen veli Ukri (Nutukas Ukri) pääsi sunnuntaina veteraaniurosten loppukehään ja Okran (Omituinen Okra) tytär Vilma (Vanilja, i. Kylkimyyryn Michael Vronsky) pääsi niin ikään loppukehään omassa nuorten narttujen luokassaan. Sokerina pohjalla paikan päälle saapui myös Lunan vanha emokoira, lähes viisitoistavuotias ihana Vanni (Nutukas Wanilla), joka esiintyi veteraaninarttujen luokassa yhdessä tyttärensä Lunan ja tyttärentyttärensä Ursan kanssa ritirinnan. Miettikääpä sitä! Kolme sukupolvea koiria veteraaniluokassa, tämä ei olisi mahdollista ihan jokaisessa rodussa...

Katselmukseen osallistui toki muitakin lähisukulaisia eli Omituisten isäkoirien jälkeläisiä toisista pentueista. Bongasin Omituisen Sienisaaliin velipuolen Nereaneidon Haaveen Onni (i. Kukkipuun Guorvil e. Piiparipojan Aurelia), joka oli myös komeasti Avo1-urosten loppukehässä, lisäksi jututin nyt neliviikkoisen kaikkein uusimman Omituisen tulokkaan siskopuolta Oodia (Aina Valpas Oikeasti Odotettu, i. Kukkipuun Bakti e. Eidalun Ilo), joka oli lauantaina katselmusturistina mukana.

Katselmus-saldo oli ulkomuotoarviointien osalta pitkälti teemaa 'Luna ja Lunan komeat pojat'. Lunalla on nimittäin yhteensä 13 jälkeläistä, 11 tytärtä ja vain kaksi poikaa, joista molemmat, sekä Ukri että Rohto, pärjäsivät hienosti tämän vuoden Katselmuksessa. Tyttärien lippua piti korkealla Ursa, joka katseenkestämättömällä täysin turkittomalla olemuksellaan on Agilitykoira 2013 eli viime vuonna agilityssa parhaiten menestynyt paimensukuinen ja saimme sitä myöten käydä pokkaamassa kiertopalkinnon itsellemme seuraavaksi vuodeksi jo viidettä kertaa (kiertopalkinto on ollut hallussamme aikaisemmin vuosina 2008-2011).

Alla Ritun, Rohton, Lunan ja Ursan arvostelut kuvineen. Omasta puolesta isot kiitokset koiriani kuvanneille sekä kuviaan lainaksi antaneille!

Laajempi kuvaraportti Omituisten sukulaisista erillisessä päivityksessä.

PAIM-T OMITUINEN TUNTURIRISAKAS
i. Kukkipuun Guorvil e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula

26.4.2014, Janika Wikstén
Sievä pikkuinen narttu. Nätti narttumainen pää. Ihanat punaruskeat merkit. Turkki silkkimäinen. Hyvä runko ja ylälinja. Hieman ahdas etuosa. Liikkuu hyvin. Miellyttävä luonne.
Nuo-n

OMITUINEN OHTONEN
i. LP1 Fjällfarmens Sarri e. Nutukas Illusia

27.4.2014, Tarja Lackman
5-vuotias, keskikokoinen, mittasuhteiltaan ja olemukseltaan hyvätyyppinen uros. Komea uroksen pää. Purenta ok. Riittävä raajaluusto. Edestä hyvin kulmautunut, takakulmaukset voisivat olla voimakkaammat. Hyvälaatuinen, runsas turkki. Komea, tuuhea häntä, jota kantaa mielellään selän päällä. Kivekset ok. Erittäin kaunis sivuliike. Takaliike hieman voimatonta ja ahdasta. Avoin, ystävällinen luonne. Esitetään erittäin hyvin.
Avo2-u, loppukehässä

NUTUKAS ILLUSIA
i. BH Pukranvaara Ravja e. Nutukas Wanilla

27.4.2014, Janika Wikstén
Huippukunnossa oleva 12-vuotias veteraani. Nätti nartun pää. Hyvä runko ja ylälinja. Liikkuu aivan mahtavasti, pitkällä taka-askeleella. Hyvä turkki. Erinomainen luonne. Esiintyy ja esitetään hyvin.
Vet-n, loppukehään

Pakko sanoa itsekin, onhan nämä liikkeet ihan huikeaa katsottavaa.

FI AVA BH TK1 NUTUKAS URSULA
i. Nutukas Ungelo e. Nutukas Illusia

27.4.2014, Janika Wikstén
Isohko, kevyessä kunnossa esitetty 9-vuotias veteraani. Kapea, pitkänomainen pää, jossa miellyttävä ilme. Turkki ei parhaimmillaan. Tilava runko, hyvä ylälinja. Kovin kapea edestä. Liikkuu aivan mahtavalla askeleella. Aivan mahtava luonne. Esiintyy ja esitetään hyvin.
Vet-n

Liikuttava kohtaaminen.

Tämän vuoden katselmusviikonlopun ehdoton kohokohta oli Lunan (Nutukas Illusia) liki 15-vuotiaan äitimuorin Vannin (Nutukas Wanilla) tapaaminen pitkästä pitkästä aikaa. Vannin jalka ei enää nouse kovin vetreästi ja korkea ikä näkyy olemuksessa, katse oli kuitenkin vielä kirkas. Olen äärimmäisen onnellinen ja liikuttunut tästä kohtaamisesta. Supisin mummukan korvaan kiitokset maailman parhaasta tyttärestä.

 Kaksi kertaa kolme sukupolvea: Vanni (Nutukas Wanilla), tyttärenpoika Rohto (Omituinen Ohtonen), tytär Luna (Nutukas Illusia) ja tyttärentytär Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula).

Rohtoa.

Lapin reissulta etelään päin ajellessamme 12.3. piipahdimme matkan varrella Tyrnävällä morjenstamassa pitkästä aikaa Marikaa ja Rohtoa (Omituinen Ohtonen). Käytiin porukalla Rohton maastoissa pienenellä jaloittelulenkillä. Kyllä kylätienoo raikasi, kun kööri pääsi riekkumaan keväisessä kelissä.

Kiitos Marika railakkasta lenkistä sekä fantastisen hyvästä sienipiirakasta ja porkkanakakusta!

Omituinen kokoero, Rohto ja Ritu (Omituinen Tunturirisakas).

Ritu sähikäinen pisti enopuolen pään pyörälle.

Vasemmalta Hippa (O. Metsähippa), Rohto (O. Ohtonen), Ursa (Nutukas Ursula) ja Ritu (O. Tunturirisakas).

Onpahan vielä Lunankin (Nutukas Illusia) häntä osunut mukaan niin, että koko kööri on samassa kuvassa.

Ritu saa Luna-mummukkaankin (Nutukas Illusia) vauhtia.

Omituinen Ohtonen 4v 9kk