Aurinko näyttäytyi tänään niin kauniisti, että kamera lähti lenkille mukaan ja kameran eteen päätyivät toki rakkaista rakkaimmat luottomallini.
Luna (Nutukas Illusia) 15v 5kk
Ursa (Nutukas Ursula) 12v 3kk
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nutukas Ursula. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nutukas Ursula. Näytä kaikki tekstit
tiistai 31. lokakuuta 2017
maanantai 14. elokuuta 2017
Ursan ja Ritun kanssa rotumestaruuksissa.
Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula)
Eilen ratkottiin lappalaiskoirien agilityn rotumestaruudet Tampereella. Kisasää oli vähintäänkin kosteahko, välillä tuli vettä oikein kunnolla, välillä saattoi aurinkokin hetken paistaa. Mitään sanottavampaa tulosta emme saaneet kokonaisuudessaan aikaiseksi, Ritulle (PAIM-T O. Tunturirisakas) hylly ja kieltovitonen, Ursalle (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) pari vitosta, toinen puomin alastulon kontaktivirheestä ja toinen yliajan kanssa, kun rouva kompuroi ekaradalla ensimmäiseen rimaan.
Ursan molempien ratojen tulokset olivat kuitenkin kovaa valuuttaa rotumestaruus-skaboissa, joista Ursa lopulta kaappasi maksi3-luokan hopeasijan. Onnittelut meijjän 12-vuotiaalle veteraaniliitelijälle! :)
Tuomari Anne Huittinen tarkkana suoitetaanko Aan kontakti oikein - ja kyllähän se suoritettiin. :)
Kiitos kuvista Outi Puhakka ja Marko Tetri!
lauantai 29. heinäkuuta 2017
Synttärionnea 12-vuotiaalle Ursalle!
Onnea 12-vuotiaalle Ursalle (Nutukas Ursula) sekä sisaruksilleen Ukrille, Sainille, Zapalle ja Mintulle! Samalla myös hyvää synnyttämispäivää sisarusten emolle, ikiomalle Lunalleni (Nutukas Illusia).
Ursassa ei ikä vielä näy. Metsässä samoillessamme saattaa tauon tullen pistää nopeammin maate kuin aikaisemmin, mutta noin muuten jaksaa touhuta ja liikkua entiseen malliin. Se käy yhä säännöllisen epäsäännöllisesti myös rakkaan harrastuksensa agilityn parissa. Se hyppää ja liikkuu edelleen notkeasti, vaivattomasti ja mielellään.
Kiitos Eeva tästä sporttimimmistä!
Ursassa ei ikä vielä näy. Metsässä samoillessamme saattaa tauon tullen pistää nopeammin maate kuin aikaisemmin, mutta noin muuten jaksaa touhuta ja liikkua entiseen malliin. Se käy yhä säännöllisen epäsäännöllisesti myös rakkaan harrastuksensa agilityn parissa. Se hyppää ja liikkuu edelleen notkeasti, vaivattomasti ja mielellään.
Kiitos Eeva tästä sporttimimmistä!
torstai 19. tammikuuta 2017
Omituinen kotikööri.
Luna (Nutukas Illusia 14,5v.), Ritu (O. Tunturirisakas 4v.), Ursa (Nutukas Ursula 11,5v.) ja Hippa (O. Metsähippa 7,5v.)
lauantai 31. joulukuuta 2016
Ursan ja Ritun agilityvuosi 2016.
On aika vetää yhteen Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritun (PAIM-T AGI3 Omituinen Tunturirisakas) tämän vuoden 2016 agilitykisoja ja lajiin liittyviä saavutuksia.
Ursa tekee aina vain tasaisesti hommia ja on ehdoton luottokaverini agilitykentillä. Ursan vuoden viimeisimmissä kisoissa Janakkalassa 29.10. teimme jotain, mitä ei tähän asti ollakaan tehty, kotiin tuomisina upeasti tetranolla. Päivän kaikilta neljältä radalta siis puhtaat nollat ja kaikki vielä reippaasti yli 4 m/s etenemällä - ei hassummin 11,5-vuotiaalta!! Samaiset kisat täydensivät myös SM-nollasaldomme tulevaa vuotta ajatellen, joten 2017 kesällä osallistumme yhteensä jo yhdeksänsiin yksilö-SM-kisoihimme. Tilastoja katsoessa Ursa on onnistunut parantamaan etenemisnopeuttaan edellisestä vuodesta, joka on kieltämättä aika hurjaa tuon ikäiseltä koiralta. Isona vaikuttavana tekijänä tässä lienee se, että olemme radikaalisti muuttaneet kontaktisuorituksia, joka myös näkyy varsinkin agilityratojen nopeuksissa - ja onnellista kyllä myös tuloksissa. :) On se hurja emäntä!
Ritun kohdalla tärkeimmäksi agilitysaavutukseksi tältä loppuvalta vuodelta nostan sen uran ensimmäiset SM-kisat, joiden karsintaradalta neitokainen teki hienon ratavirheettömän radan kaatosateessa. Aika ei kuitenkaan riittänyt puhtaaseen nollaan, eikä sijoitus finaaliradalle, joten nälkää riittää tulevillekin vuosille. Toinen vuoden kohokohta oli rotumestaruuskilpailut, joista Ritu nappasi hienosti kotiin medi3-luokan rotumestaruuden. Kaikki merkit lupaa hyvää myös tuleville agilityvuosille.
- 20.8. Porvoo, Uudenmaan piirinmestaruuskilpailut, PiirM-7 2016
- 15.10. Lahti, lappalaiskoirien rotumestaruuskilpailut
- 29.10. Janakkala, osallistumisoikeus agilityn SM-kilpailuihin 2017
Sulkeissa edellisen vuoden 2015 verrokkiarvot.
kisoja 26 kpl (24kpl)
nollat 13 kpl - 50% (58,3%)
yliaikanollat 0 kpl - 0% (8,3%)
vitoset 5 kpl - 19,2% (8,3%)
muut 2 kpl - 7,7% (8,3%)
hylätyt 6 kpl - 23,1% (16,7%)
(yliaikaisia kaikista tuloksista 1 kpl - 3,5% (12,5%))
nollatulosten keskimääräinen etenemisnopeus 4,11 m/s (4,05 m/s)
hyppyradoilla 4,17 m/s (4,13 m/s)
agilityradoilla 4,06 m/s (4,0 m/s)
- 19.6. Lahti, SM-kilpailut, tulos 2,59, sij.77./262
- 20.8. Porvoo, Uudenmaan piirinmestaruuskilpailut
- 15.10. Lahti, lappalaiskoirien rotumestaruuskilpailut, medi3-luokan rotumestari 2016
Sulkeissa edellisen vuoden 2015 verrokkiarvot, ensimmäinen arvo pitää sisällään vain 3-luokan tulokset, toisessa arvossa on mukana myös alempien luokkien kilpailutulokset.
kisoja 41 kpl (8 kpl / 21 kpl)
nollat 12 kpl - 29,3% (25% / 47,6%)
yliaikanollat 2 kpl - 4,9% (12,5% / 4,8%)
vitoset 1 kpl - 2,4% (0% / 4,8%)
muut 7 kpl - 17,1% (37,5% / 14,3%)
hylätyt 19 kpl - 46,3% (25% / 28,6%)
(yliaikaisia kaikista tuloksista 9 kpl - 22% (50% / 19%))
nollatulosten keskimääräinen etenemisnopeus 3,89 m/s (4,05 m/s / 4,0 m/s)
hyppyradoilla 4,12 m/s (4,05 m/s / 4,27 m/s)
agilityradoilla 3,78 m/s (- / 3,72 m/s)
PAIM-T AGI3 Omituinen Tunturirisakas
Ursa tekee aina vain tasaisesti hommia ja on ehdoton luottokaverini agilitykentillä. Ursan vuoden viimeisimmissä kisoissa Janakkalassa 29.10. teimme jotain, mitä ei tähän asti ollakaan tehty, kotiin tuomisina upeasti tetranolla. Päivän kaikilta neljältä radalta siis puhtaat nollat ja kaikki vielä reippaasti yli 4 m/s etenemällä - ei hassummin 11,5-vuotiaalta!! Samaiset kisat täydensivät myös SM-nollasaldomme tulevaa vuotta ajatellen, joten 2017 kesällä osallistumme yhteensä jo yhdeksänsiin yksilö-SM-kisoihimme. Tilastoja katsoessa Ursa on onnistunut parantamaan etenemisnopeuttaan edellisestä vuodesta, joka on kieltämättä aika hurjaa tuon ikäiseltä koiralta. Isona vaikuttavana tekijänä tässä lienee se, että olemme radikaalisti muuttaneet kontaktisuorituksia, joka myös näkyy varsinkin agilityratojen nopeuksissa - ja onnellista kyllä myös tuloksissa. :) On se hurja emäntä!
Ritun kohdalla tärkeimmäksi agilitysaavutukseksi tältä loppuvalta vuodelta nostan sen uran ensimmäiset SM-kisat, joiden karsintaradalta neitokainen teki hienon ratavirheettömän radan kaatosateessa. Aika ei kuitenkaan riittänyt puhtaaseen nollaan, eikä sijoitus finaaliradalle, joten nälkää riittää tulevillekin vuosille. Toinen vuoden kohokohta oli rotumestaruuskilpailut, joista Ritu nappasi hienosti kotiin medi3-luokan rotumestaruuden. Kaikki merkit lupaa hyvää myös tuleville agilityvuosille.
URSA 2016
- 19.6. Lahti, SM-kilpailut- 20.8. Porvoo, Uudenmaan piirinmestaruuskilpailut, PiirM-7 2016
- 15.10. Lahti, lappalaiskoirien rotumestaruuskilpailut
- 29.10. Janakkala, osallistumisoikeus agilityn SM-kilpailuihin 2017
Sulkeissa edellisen vuoden 2015 verrokkiarvot.
kisoja 26 kpl (24kpl)
nollat 13 kpl - 50% (58,3%)
yliaikanollat 0 kpl - 0% (8,3%)
vitoset 5 kpl - 19,2% (8,3%)
muut 2 kpl - 7,7% (8,3%)
hylätyt 6 kpl - 23,1% (16,7%)
(yliaikaisia kaikista tuloksista 1 kpl - 3,5% (12,5%))
nollatulosten keskimääräinen etenemisnopeus 4,11 m/s (4,05 m/s)
hyppyradoilla 4,17 m/s (4,13 m/s)
agilityradoilla 4,06 m/s (4,0 m/s)
RITU 2016
- 6.6. Tuusula, osallistumisoikeus vuoden 2016 SM-kilpailuhin- 19.6. Lahti, SM-kilpailut, tulos 2,59, sij.77./262
- 20.8. Porvoo, Uudenmaan piirinmestaruuskilpailut
- 15.10. Lahti, lappalaiskoirien rotumestaruuskilpailut, medi3-luokan rotumestari 2016
Sulkeissa edellisen vuoden 2015 verrokkiarvot, ensimmäinen arvo pitää sisällään vain 3-luokan tulokset, toisessa arvossa on mukana myös alempien luokkien kilpailutulokset.
kisoja 41 kpl (8 kpl / 21 kpl)
nollat 12 kpl - 29,3% (25% / 47,6%)
yliaikanollat 2 kpl - 4,9% (12,5% / 4,8%)
vitoset 1 kpl - 2,4% (0% / 4,8%)
muut 7 kpl - 17,1% (37,5% / 14,3%)
hylätyt 19 kpl - 46,3% (25% / 28,6%)
(yliaikaisia kaikista tuloksista 9 kpl - 22% (50% / 19%))
nollatulosten keskimääräinen etenemisnopeus 3,89 m/s (4,05 m/s / 4,0 m/s)
hyppyradoilla 4,12 m/s (4,05 m/s / 4,27 m/s)
agilityradoilla 3,78 m/s (- / 3,72 m/s)
sunnuntai 16. lokakuuta 2016
Ritva Rotumestari.
Eilen oli Ritun (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) päivä! :D
Lahdessa skabailtiin lappalaiskoirien agilityn rotumestaruuksista 3-luokissa. Tänä vuonna ratkottiin poikkeuksellisesti sekä medi- että maksiluokissa omat mestarit, sillä eri säkäryhmillä oli eri tuomarit, joten tulokset eivat olleet siinä määrin vertailukelpoisia, että mestaruuksista olisi voinut kilpailla ristiin medien ja maksien kesken.
Medien tuomarina toimi Johanna Nyberg, joka oli suunnitellut radat, jotka sisälsivät pääosin melkoisia keppien sisäänmenojippoja. Ritun kanssa selvittiin kolmelta radalta maaliin yhteensä yhdellä vitosella ja kahdella nollalla. Kahden ensimmäisen radan yhteistuloksella meille Lappalaiskoirien Rotumestaruus 2016! Toisella näistä radoista olimme myös harvinaislaatuisesti palkintopallilla, meidän sijoituksemme kilpailussa oli kolmas. Kahden viimeisimmän radan nollilla saimme kasaan myös tuplanollan ensi vuoden SM-kilpailuja ajatellen, joten kaiken kaikkiaan hyvä kisapäivä Ritulla!
Ensimmäisen radan vitonen tuli siitä, kun Ritu jätti viimeisen keppivälin pujottelematta ja joudun korjaamaan kyseisen virheen, jonka takia myös aikaa paloi jonkun verran.
A-kisa, 5/-1,70, sij.
B-kisa, 0/-4,68, sij. 3./23
C-kisa, HR, 0/-2,76, sij. 4./18
Maksien kisapäivä alkoi hyppyradalla, joka oli pääosin sama kuin medeilläkin, joskin maksien tuomari Pertti Siimes oli modifioinut sitä jonkin verran makseja varten. Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) kanssa otimme tältä radalta lämmittelyhyllyn, kun oma ohjaukseni takaakiertoon jäi aavistuksen vajaaksi ja Ursa hyppäsi yhden esteen väärinpäin.
Kahdella viimeisimmällä radalla ratkottiin maksien rotumestaruus, Ursa teki kaikkiaan priimaa työtä, sillä oli intoa ja menoa radalla, tekipä kaikki kontaktitkin sovitusti, joten en voi olla kuin tyytyväinen Ursan suorituksiin. Jäimme kuitenkin osattomiksi rotumittelöistä 100%:sti ohjaajan takia. Ensimmäisellä radalla onnistuin kuudennen esteen jälkeen unohtamaan radan! Olin aivan hukassa minne koira piti ohjata ja tietysti ohjasin Ursan väärälle hypylle. Olin jotenkin muistellut, että seiskahyppy olisi ollut todellista lähempänä, joten hukkasin ajatukseni radalla täysin. Kyllä harmitti! Enpä heti muista toista kertaa, kun olisin unohtanut radan kesken suorituksen, mutta se lienee tapahtunut joskus jokaiselle ohjaajalle - eilen oli minun vuoroni. Jatkoimme maaliin muuten puhtaalla radalla ja nappasimme myös viimeiseltä radalta nollan. On se hieno otus!
C-kisa, HR, HYL
B-kisa, HYL
A-kisa, 0/-3,24, sij. 9./30
Upeaa Ritu ja Ursa!! Ootte te huikeita!
Lahdessa skabailtiin lappalaiskoirien agilityn rotumestaruuksista 3-luokissa. Tänä vuonna ratkottiin poikkeuksellisesti sekä medi- että maksiluokissa omat mestarit, sillä eri säkäryhmillä oli eri tuomarit, joten tulokset eivat olleet siinä määrin vertailukelpoisia, että mestaruuksista olisi voinut kilpailla ristiin medien ja maksien kesken.
Medien tuomarina toimi Johanna Nyberg, joka oli suunnitellut radat, jotka sisälsivät pääosin melkoisia keppien sisäänmenojippoja. Ritun kanssa selvittiin kolmelta radalta maaliin yhteensä yhdellä vitosella ja kahdella nollalla. Kahden ensimmäisen radan yhteistuloksella meille Lappalaiskoirien Rotumestaruus 2016! Toisella näistä radoista olimme myös harvinaislaatuisesti palkintopallilla, meidän sijoituksemme kilpailussa oli kolmas. Kahden viimeisimmän radan nollilla saimme kasaan myös tuplanollan ensi vuoden SM-kilpailuja ajatellen, joten kaiken kaikkiaan hyvä kisapäivä Ritulla!
Ensimmäisen radan vitonen tuli siitä, kun Ritu jätti viimeisen keppivälin pujottelematta ja joudun korjaamaan kyseisen virheen, jonka takia myös aikaa paloi jonkun verran.
A-kisa, 5/-1,70, sij.
B-kisa, 0/-4,68, sij. 3./23
C-kisa, HR, 0/-2,76, sij. 4./18
Vuoden 2016 rotumestari, liitävä leijukoira PAIM-T Omituinen Tunturirisakas
Maksien kisapäivä alkoi hyppyradalla, joka oli pääosin sama kuin medeilläkin, joskin maksien tuomari Pertti Siimes oli modifioinut sitä jonkin verran makseja varten. Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) kanssa otimme tältä radalta lämmittelyhyllyn, kun oma ohjaukseni takaakiertoon jäi aavistuksen vajaaksi ja Ursa hyppäsi yhden esteen väärinpäin.
Kahdella viimeisimmällä radalla ratkottiin maksien rotumestaruus, Ursa teki kaikkiaan priimaa työtä, sillä oli intoa ja menoa radalla, tekipä kaikki kontaktitkin sovitusti, joten en voi olla kuin tyytyväinen Ursan suorituksiin. Jäimme kuitenkin osattomiksi rotumittelöistä 100%:sti ohjaajan takia. Ensimmäisellä radalla onnistuin kuudennen esteen jälkeen unohtamaan radan! Olin aivan hukassa minne koira piti ohjata ja tietysti ohjasin Ursan väärälle hypylle. Olin jotenkin muistellut, että seiskahyppy olisi ollut todellista lähempänä, joten hukkasin ajatukseni radalla täysin. Kyllä harmitti! Enpä heti muista toista kertaa, kun olisin unohtanut radan kesken suorituksen, mutta se lienee tapahtunut joskus jokaiselle ohjaajalle - eilen oli minun vuoroni. Jatkoimme maaliin muuten puhtaalla radalla ja nappasimme myös viimeiseltä radalta nollan. On se hieno otus!
C-kisa, HR, HYL
B-kisa, HYL
A-kisa, 0/-3,24, sij. 9./30
Upeaa Ritu ja Ursa!! Ootte te huikeita!
tiistai 12. tammikuuta 2016
Sataa lunta!
Luna (Nutukas Illusia)
Pieni pesukarhu Ritu (O. Tunturirisakas)
Ritu ja Ursa (O. Tunturirisakas ja Nutukas Ursula)
perjantai 8. tammikuuta 2016
Kotimetsän pakkastunnelmaa.
Omituisen kuvahaasteen puolella julkaistun yhden kuvan rinnalle kattavampaa kuvatunnelmointia kotimetsästä.
Ihana talvi, kunnon pakkanen (-25) ja aurinko! Nautimme kyllä.
sunnuntai 20. joulukuuta 2015
Vuoden viimeisistä kisoista nolla ja sijoitus.
Kävimme eilen Hausjärvellä agilitaamassa tämän vuoden viimeiset kisat. Olin ilmoittanut Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritun (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) ainoastaan hyppyradalle. Maksiluokassa tuomarina toimi Anne Savioja ja medit tuomaroi Kari Jalonen.
Ursan kanssa edelliset kisat ajoittuvat elokuun loppuun ja viimeisimmistä treeneistäkin on melkein yhtä kauan. Seurallemme on rakentumassa uusi treenihalli, eikä nyt syksyllä ja alkutalvesta ole ollut tarjolla ryhmätreenejä. Pitkä tauko ei kuitenkaan Ursan menossa näkynyt, nappasimme radalta varmasti ja sujuvasti nollan varsin mukavalla etenemällä. On se konkari! Rata oli suhteellisen juostava, yksi siivekkeenkierto hidasti meininkiä, mutta toisaalta radalta puuttui kokonaan kepit, mikä on varsin harvinaista.
Maksi C-kisa, HR, 0/-3,96, sij. 8./47 (nopeus 4,53m/s)
Medeille rakentui huomattavasti vaikeampi rata. Jo radan rakennusta seuraillessani totesin, että keppikulma tulee olemaan meille haastava, putkesta tullessa suljettu keppikulma, jossa ohjaajan piti vaihtaa ohjauspuolta keppien toiselle puolelle, jotta ohjaus radan jatkoa ajatellen onnistuisi. Siihenhän se Ritun kanssa sitten kosahtikin, kepeiltä kielto, kun Ritu ajautui keppien toiseen väliin. Korjasimme kepit, johon sitten tuhraantui ylimääräistä aikaa, joka näkyy lopputuloksessa rumasti yliaikana. On aina yhtä hyödyllistä jossitella jälkeen päin, mutta Ritu olisi saattanut bongata kepit paremmin, jos olisin alun pitäen antanut sille enemmän tilaa. Sen sijaan ajauduin melkoisen lähelle keppejä, ikään kuin varmistelemaan, joka ei Ritun kanssa toimi, sillä olen opettanut sen itse lukemaan keppien sisäänmenoa. No, tiedänpä mitä meidän pitää treenata.
Muutoin selvisimmekin radasta sitten virheittä. Rata oli profiililtaan aika vaikea muistaa, kun rataa suoritettiin paljolti samojen esteiden kautta, joten oli vaikea pitää mielessä missä kohtaa rataa milloinkin oltiin ja mihin piti tällä kertaa jatkaa. Lisäksi loppuun oli rakennettu siivekeidenkierto siksakkia, josta selvisimme kyllä, mutta mitään näyttävän nättiä menoa se ei ollut. Tällaiset kuviot hidastavat menoa aina hurjasti ja ainakin omalta osaltani syö sitä agilityn iloa. Olen kuitenkin tyytyväinen ja ylpeä Ritusta, joka selvisi tällaisestakin radasta kokemattomuudestaan huolimatta. Lopputulostenkin perusteella on nähtävissä se, että rata oli varsin haastava. Vain yksi koirakko teki radalta puhtaan nollan ja yhteensä vain kuudelle koirakolle tuli edes jonkinlainen tulos tältä radalta, kun kaikki muut hyllyttivät. Meidän suoritus riitti tässä kilpailussa toiselle sijalle, mikä kieltämättä yllätti kovasti. Hieno Ritu!
Medi C-kisa, HR, 5,98, sij. 2./23 (nopeus 3,64m/s)
Ei muuta kuin uutta agilityvuotta 2016 päin!
Ursan kanssa edelliset kisat ajoittuvat elokuun loppuun ja viimeisimmistä treeneistäkin on melkein yhtä kauan. Seurallemme on rakentumassa uusi treenihalli, eikä nyt syksyllä ja alkutalvesta ole ollut tarjolla ryhmätreenejä. Pitkä tauko ei kuitenkaan Ursan menossa näkynyt, nappasimme radalta varmasti ja sujuvasti nollan varsin mukavalla etenemällä. On se konkari! Rata oli suhteellisen juostava, yksi siivekkeenkierto hidasti meininkiä, mutta toisaalta radalta puuttui kokonaan kepit, mikä on varsin harvinaista.
Maksi C-kisa, HR, 0/-3,96, sij. 8./47 (nopeus 4,53m/s)
Medeille rakentui huomattavasti vaikeampi rata. Jo radan rakennusta seuraillessani totesin, että keppikulma tulee olemaan meille haastava, putkesta tullessa suljettu keppikulma, jossa ohjaajan piti vaihtaa ohjauspuolta keppien toiselle puolelle, jotta ohjaus radan jatkoa ajatellen onnistuisi. Siihenhän se Ritun kanssa sitten kosahtikin, kepeiltä kielto, kun Ritu ajautui keppien toiseen väliin. Korjasimme kepit, johon sitten tuhraantui ylimääräistä aikaa, joka näkyy lopputuloksessa rumasti yliaikana. On aina yhtä hyödyllistä jossitella jälkeen päin, mutta Ritu olisi saattanut bongata kepit paremmin, jos olisin alun pitäen antanut sille enemmän tilaa. Sen sijaan ajauduin melkoisen lähelle keppejä, ikään kuin varmistelemaan, joka ei Ritun kanssa toimi, sillä olen opettanut sen itse lukemaan keppien sisäänmenoa. No, tiedänpä mitä meidän pitää treenata.
Muutoin selvisimmekin radasta sitten virheittä. Rata oli profiililtaan aika vaikea muistaa, kun rataa suoritettiin paljolti samojen esteiden kautta, joten oli vaikea pitää mielessä missä kohtaa rataa milloinkin oltiin ja mihin piti tällä kertaa jatkaa. Lisäksi loppuun oli rakennettu siivekeidenkierto siksakkia, josta selvisimme kyllä, mutta mitään näyttävän nättiä menoa se ei ollut. Tällaiset kuviot hidastavat menoa aina hurjasti ja ainakin omalta osaltani syö sitä agilityn iloa. Olen kuitenkin tyytyväinen ja ylpeä Ritusta, joka selvisi tällaisestakin radasta kokemattomuudestaan huolimatta. Lopputulostenkin perusteella on nähtävissä se, että rata oli varsin haastava. Vain yksi koirakko teki radalta puhtaan nollan ja yhteensä vain kuudelle koirakolle tuli edes jonkinlainen tulos tältä radalta, kun kaikki muut hyllyttivät. Meidän suoritus riitti tässä kilpailussa toiselle sijalle, mikä kieltämättä yllätti kovasti. Hieno Ritu!
Medi C-kisa, HR, 5,98, sij. 2./23 (nopeus 3,64m/s)
Ei muuta kuin uutta agilityvuotta 2016 päin!
maanantai 30. marraskuuta 2015
Ursan DM-geenitestin tulos saapui viimeinkin!
Viimeinkin! Olen odotellut Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) DM-geenitestin tuloksia lokakuun alkupuolelta saakka ja viimeinkin saan jakaa Laboklinilta saapuneet tulokset. Ursa on onneksi DM:n suhteen terve (N/N), joten myöskään yksikään sen jälkeläisistä ei omaa kohonnutta riskiä sairastua kyseiseen sairauteen. Koska Sienisaaliin isä Nalle (Kukkipuun Guorvil) on testattu sairauden suhteen kantajaksi, pennuilla on prosentuaalisesti 50% mahdollisuudet olla joko terveitä tai kantajia. Pentuja kannattaa testailla ainakin sen mukaan, jos niitä on tarkoitus käyttää jalostukseen.
Name: Nutukas Ursula
Stud book no.: -
Chip no.: 246098100177239
Degenerative Myelopathy - PCR
Result: Genotype N/N (exon 2)
Interpretation: The dog is homozygous normal concerning the intact SOD1-gene. The dog does not carry the mutation in exon 2 of SOD1 that is suggested to be a major risk factor for the development of Degenerative Myelopathy. The dog can pass only the normal gene on to all its offspring.
Name: Nutukas Ursula
Stud book no.: -
Chip no.: 246098100177239
Degenerative Myelopathy - PCR
Result: Genotype N/N (exon 2)
Interpretation: The dog is homozygous normal concerning the intact SOD1-gene. The dog does not carry the mutation in exon 2 of SOD1 that is suggested to be a major risk factor for the development of Degenerative Myelopathy. The dog can pass only the normal gene on to all its offspring.
perjantai 30. lokakuuta 2015
Talvi tulee.
Koivut ovat pääosin tiputtaneet lehtensä, mutta harmaudesta löytyy vielä väriläikkiä.
Maa kohmettuu.
Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) ja Luna-mummu (Nutukas Illusia).
Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula)
Lätäköt jäätyy.
Omituinen kotijoukko.
Hippa (O. Metsähippa), Ursa (Nutukas Ursula), Luna (Nutukas Illusia) ja Ritu (O. Tunturirisakas).
Iltavalo värittää vakiolenkkipolullemme tipahtaneet lehdet.
Rakas.
sunnuntai 27. syyskuuta 2015
Kaunokaiset suolla.
Lenkki syksyisen suon huumaavissa tuoksuissa.
Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas)
Luna (Nutukas Illusia)
Luna (Nutukas Illusia)
Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula)
Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula)
torstai 9. heinäkuuta 2015
Omituiset Katselmuksessa 2015.
Vihdoin viimein kerkeän käymään läpi paimensukuisten päätapahtuman eli Katselmuksen tunnelmat Omituisten osalta.
Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmus vuosimallia 2015 järjestettiin viikonloppuna 25.-26.4. Helsingissä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa. Omituista joukkoa edustivat oman laumani nartut Luna (Nutukas Illusia), Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) sekä kasvateista lauantaina Omituinen kuopus Vauhti (O. Sampsa Pellervoinen) ja sunnuntaina Rohto (O. Ohtonen), Kero (O. Miilumaljakas) sekä Hilu (O. Hallahiippo). Vauhti osallistui ulkomuotoarvioinnin lisäksi lauantaina myös möllitokoon.
Kevätaurinkoinen lauantai oli Vauhtin päivä. Vuoden ikäinen pikkuherra oli esillä kahdessa kehässä, ulkomuotokehän lisäksi se totteli ihmisensä kanssa myös möllitokon puolella. Möllitokossa tavoitteeksi oli asetettu kaksi asiaa, että Vauhti pysyy paikallaan paikkamakuussa ja että se pysyy koko tottelevaisuus-suorituksen ajan kehänauhojen sisäpuolella. Vauhtin keskittyminen herpaantui aika ajoin itse tekemisestä kaikkiin niihin häiriöihin, mitä kehänauhan tuntumassa oli saapusalla, mutta päivälle asetetut tavoitteet täyttyivät silti kirkkaasti. Lopputuloksena 133 pistettä ja kolmostulos. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin pienen teinikoiran kanssa!
Ulkomuotokehässä Vauhti esiintyi nätisti. Vauhti pussasi tuomaria avoimen riehakkaasti, kirmasi lennokkaasti ihmisensä kanssa ympyrää ja osasi seisoa nököttää nätisti paikallaan häntä hyväntuulisesti heiluen. Käyttäytymisen ja positiivisen asenteen suhteen olen kyllä varsin ylpeä pienestä junnukoirasta, vaikka se tippuikin lopputaistoista purentansa takia. Vauhti sai kaikkiaan mukavan arvostelun, mutta purennassa on ainakin tähän vaiheeseen vielä toivomisen varaa, tuomiona lievä ristipurenta. Saa nähdä muuttuuko tuo ajan saatossa miksikään, toistaiseksihan Vauhtin pään kehitys on vielä monelta osin kesken.
Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmus vuosimallia 2015 järjestettiin viikonloppuna 25.-26.4. Helsingissä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa. Omituista joukkoa edustivat oman laumani nartut Luna (Nutukas Illusia), Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) sekä kasvateista lauantaina Omituinen kuopus Vauhti (O. Sampsa Pellervoinen) ja sunnuntaina Rohto (O. Ohtonen), Kero (O. Miilumaljakas) sekä Hilu (O. Hallahiippo). Vauhti osallistui ulkomuotoarvioinnin lisäksi lauantaina myös möllitokoon.
Marika ja Rohto (Omituinen Ohtonen) Katselmuksen lauantaitunnelmissa.
Marika ja Rohto (Omituinen Ohtonen) Katselmuksen sunnuntaitunnelmissa.
Kevätaurinkoinen lauantai oli Vauhtin päivä. Vuoden ikäinen pikkuherra oli esillä kahdessa kehässä, ulkomuotokehän lisäksi se totteli ihmisensä kanssa myös möllitokon puolella. Möllitokossa tavoitteeksi oli asetettu kaksi asiaa, että Vauhti pysyy paikallaan paikkamakuussa ja että se pysyy koko tottelevaisuus-suorituksen ajan kehänauhojen sisäpuolella. Vauhtin keskittyminen herpaantui aika ajoin itse tekemisestä kaikkiin niihin häiriöihin, mitä kehänauhan tuntumassa oli saapusalla, mutta päivälle asetetut tavoitteet täyttyivät silti kirkkaasti. Lopputuloksena 133 pistettä ja kolmostulos. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin pienen teinikoiran kanssa!
Ulkomuotokehässä Vauhti esiintyi nätisti. Vauhti pussasi tuomaria avoimen riehakkaasti, kirmasi lennokkaasti ihmisensä kanssa ympyrää ja osasi seisoa nököttää nätisti paikallaan häntä hyväntuulisesti heiluen. Käyttäytymisen ja positiivisen asenteen suhteen olen kyllä varsin ylpeä pienestä junnukoirasta, vaikka se tippuikin lopputaistoista purentansa takia. Vauhti sai kaikkiaan mukavan arvostelun, mutta purennassa on ainakin tähän vaiheeseen vielä toivomisen varaa, tuomiona lievä ristipurenta. Saa nähdä muuttuuko tuo ajan saatossa miksikään, toistaiseksihan Vauhtin pään kehitys on vielä monelta osin kesken.
Sunnuntaina katselmushulinat jatkuivat aamupäivästä uroskehillä. Rohto esiintyi avo3-uroksissa ja lopulta myös voitti oman luokkansa upeiden liikkeidensä ja mahtavan itsevarman asenteensa siivittämänä. Sain jälleen kerran tilaisuuden ihailla Rohton käytöstä, kun se esiintyi kehässä totuttuun tapaan rauhallisesti, lähtemättä mukaan muiden urosten itsensäkorostamis-kilpailuihin. Kehän ulkopuolella Rohto käyttäytyi niin ikään iisisti, mitä nyt meinasi muuan juoksuinen narttu pistää herrakoiran päätä pyörälle huumaavilla tuoksuillaan.
Aamupäivän uroskehissä esillä oli Rohton lisäksi myös Kero, joka esiintyi avo1-urosten kehässä. Kero käyttäytyi ja esiintyi nätisti, mutta tuomareiden fyysisemmät lähentelemisyritykset olivat Kerolle tällä kertaa liikaa. Katselmushulinassa oli niin paljon ärsykkeitä jo muutenkin, että vieraiden ihmisten käsittely pisti ahdistamaan. Oma ihmisensä naurahtikin, että taitavat olla tässä suhteessa Keron kanssa samanlaisia.
Iltapäivällä esiintyivät avo1-narttujen kehässä siskokset Hilu ja Ritu sekä veteraaninarttujen puolella Ursa (vet1-n) ja Luna (vet2-n). Itselläni oli koko iltapäivän valtaisa kehäkimpoilu päällä, kun pyrin esittämään omat koirani itse paitsi yksilö- myös ryhmäkehien puolella. Härdelli hoitui lopulta varsin mallikkaasti, sillä kehissä oli oikein mukavasti joustoa, mutta en harmikseni kerinnyt nähdä Hilun kehäesiintymistä ollenkaan. Hilu sai kuitenkin kivanoloisen arvostelun ja kehäesiintymisestään on tallentunut muistoja muiden kanssakuvaajien muistikorteille. Hilun sisko Ritu esiintyi oikein oikein kauniisti, antoi moitteetta käsitellä itseään ja niin sanottu pelihuumori riitti loppuun asti. Ritu oli loppukehään valittavien koirien joukossa aivan viime metreille saakka, mutta lopulta neitikoira tipahti läskeineen pois valinnoista. Pikkukoiran kylkiin oli kuin varkain kertynyt hiukan massaa. Aikalailla samassa iässä emonsa Ursan katselmusarvosteluun on kirjattu sama asia eri sanoi 'lievästi ylipainoinen', joten äiteen jalanjäljissä ollaan (vaikkei se mikään kunnollinen puolustus Ritun läskeille olekaan).
Veteraaninarttuja oli ilmoitettu tänä vuonna Katselmukseen sen varran paljon, että luokka oli jaettu kahteen osaan, 2005-2007 syntyneisiin vet1-narttuihin ja 2004 ja sitä ennen syntyneisiin vet2-nattuihin. Ursa esiintyi nuorempien veteraanien puolella ja ihastutti tuomarin sanattomana lähes polvilleen. Koskapa lienee katselmusarvosteluun kirjattu 'Ooh!' ja kolme sydäntä? ;) Lopulta Ursa meni myös suvereenisti voittamaan oman luokkansa. Ursa on rakenteeltaan kauttaaltaan kevyt ja kapea, erinomaisesti rakentunut ja tasapainoinen kokonaisuus, kaikki osat sopivat toisiinsa ja mitään rakenteellisia vikoja siitä ei etsimälläkään löydä. Lisäksi se liikkuu upeasti, eikä lähes kymmenen vuoden ikä näy missään.
Lunalta on tammikuun lopussa leikattu nisäkasvaimia, joten toinen kylki oli leikkauksen jälkeen vielä sängellä. Alunperin mietin kehtaanko tuoda mammaa tänä vuonna ollenkaan Katselmukseen, mutta onneksi näin kuitenkin päätin. Luna nimittäin karvapuolisuudestaan huolimatta voitti oman luokkansa, joten veteraaninartuissa loisti sekä emo että tytär. Tuomari ei ollut moksiskaan Lunan karvoista, esitti vain toiveen, että esittäisin Lunan parempi puoli tuomaristoon päin. Luna liikkuu erinomaisesti lentävällä askeleella, joka on ollut koko Lunan eliniän sen valttikortti. Vielä lähes 13-vuotiaana mamman takajalka nousee huikeaan potkuun, vaikka selvästi Lunalla meinasi loppua myöten hieman uuvuttamaan kehäravaaminen - tuomaristo ei nimittäin päästänyt juoksemisen suhteen helpolla.
Katselmuspäivässä loistivat siis Luna ja Lunan kaksi upeaa dominoväristä jälkeläistä. Päivän päätähti oli silti eittämättä Ursa, joka oman ulkomuotoluokkansa voiton lisäksi kävi pokkaamassa myös agilitykiertopalkinnon itselleen viime vuoden agilityansioista. Lisäksi päivän kruunasi ehdottomasti hauska tapaaminen loppukehien jälkeen. Eräs mieshenkilö oli tullut ihan vain Ursan takia paikalle, kun oli nähnyt Ursan Valion Polar Leppäsavujuusto-mainoksessa. Hän oli ottanut selvää kuka koira on, löytänyt Omituisten sivuille, keksinyt paimensukuiset ja sitä kautta löytänyt tapahtuman sekä päättänyt tulla paikalle. Olen äärimmäisen otettu tästä eleestä ja sanomattoman ylpeä Ursasta, joka on saanut tehdä näin upeaa peeärrää paimensukuisille. Suorastaan käsittämätöntä, että tämänkaltaisia ihmisiä on olemassa, jotka näkevät vaivaa tiedon hankinnan eteen ja toimivat sen mukaan. Hurjan lämmin kiitos Ursa Fan Clubin viralliselle jäsenelle ikimuistoisesta kohtaamisesta! :)
Katsemusviikonloppu laittoi tänäkin vuonna pään pyörälle. Valtaisa kiitos jokaiselle Omituiselle omalle ihmiselle, kun toitte Omituisia paikan päälle. Oli jälleen ilo nähdä hyvin hoidettuja ja hyvin käyttäytyviä koiria!
Alla Vauhtin, Keron, Hilun, Ritun, Rohton, Ursan ja Lunan arvostelut kuvineen. Isot kiitokset kuvaajille ja kuvia lainaksi antaneille!
OMITUINEN SAMPSA PELLERVOINEN
i. Kukkipuun Bakti e. Omituinen Källeröinen
25.4.2015, Henni Siniketo
Ristipurenta, toinen kives löytyi. Vuoden ikäinen, erittäin tasapainoinen musta vaalein merkein uros. Hyvä raajaluusto ja hyvät kulmaukset. Kaunis turkki. Kaunis pää, otsapenger saisi olla voimakkaampi. Erittäin hyvät mittasuhteet. Liikkuu eritääin kauniisti sivulta, aavistuksen ahtaasti takaa.
Jun-u -
OMITUINEN MIILUMALJAKAS
i. Kukkipuun Guorvil e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula
26.4.2015, Janika Wikstén
Valitettavasti hieman varautunut, nätti uros. Ihana ilme, mutta pää saa vielä täyttyä. Saisi olla paremmin kulmautunut edestä ja takaa. Ylälinja hyvä. Liikkuu pitkällä askeleella. Turkki ok. Purenta ok. Kivekset ok.
Avo1-u -
Kero rauhoittelee itseään.
Ilmeet kertoo, että vaikka Kero on varsin kiltti, niin käsittely vähän ahdistaa sitä.
OMITUINEN HALLAHIIPPO
i. Kukkipuun Guorvil e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula
26.4.2015, Janika Wikstén
Nätti narttumainen kokonaisuus. Hyvä pää, stoppia saisi olla enemmän. Saisi kulmautua edestä paremmin. Hyvä ylälinja. Liikkuu sipsuttaen. Vähän ujohko luonne. Turkki ei parhaimmassa kunnossa. Purenta ok.
Avo1-n -
kuva Terhi Niittyaho-Pettersson
kuva Terhi Niittyaho-Pettersson
PAIM-T OMITUINEN TUNTURIRISAKAS
i. Kukkipuun Guorvil e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula
26.4.2015, Janika Wikstén
Sievä narttumainen kokonaisuus. Sievä pienehkö pää. Hyvä ylälinja. Hieman rungossa massaa. Saisi kulmautua edestä paremmin, takaa kulmaukset ok. Liikkuu hyvin. Luonne ok. Purenta ok.
Avo1-n -
kuva Marja Koskio
kuva Minna Rinne
OMITUINEN OHTONEN
i. LP1 Fjällfarmens Sarri e. Nutukas Illusia
26.4.2015, Outi Pikkarainen
Kohta 6v uros. Hyvä pää, hyvä ilme, kallo hyvä. Alaleuka saisi olla voimakkaampi. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Hyvä selkä ja häntä. Liikkuu hyvin edestä, sivulta, takaa. Esiintyy hyvin. Hyvä luonne.
Avo3-u sij. 1.
kuva Marja Koskio
FI AVA BH TK1 NUTUKAS URSULA
i. Nutukas Ungelo e. Nutukas Illusia
26.4.2015, Johanna Niskanen
10-vuotias erinomaisessa kunnossa oleva narttu. Ihastuttava kokonaisuus. Kevyempää tyyppiä. Kaunis, kokonaisuuteen sopiva pää. Kaunis ilme ja hyvin asettuneet korvat. Liikkuu upeasti, OOH! Hurmaava luonne! Avoin ja kohtelias.
Vet1-n sij. 1.
kuva Marja Koskio
NUTUKAS ILLUSIA
i. BH Pukranvaara Ravja e. Nutukas Wanilla
26.4.2015, Noora Törnqvist
Melkein 13-vuotias keskikokoinen, hyväluustoinen narttu. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hienot, tehokkaat liikkeet. Kaunis nartun pää, alaleukaa voisi olla aavistus enemmän. Esiintyy ja esitetään hyvin!
Vet2-n sij. 1.
kuva Marja Koskio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)