Lahdessa skabailtiin lappalaiskoirien agilityn rotumestaruuksista 3-luokissa. Tänä vuonna ratkottiin poikkeuksellisesti sekä medi- että maksiluokissa omat mestarit, sillä eri säkäryhmillä oli eri tuomarit, joten tulokset eivat olleet siinä määrin vertailukelpoisia, että mestaruuksista olisi voinut kilpailla ristiin medien ja maksien kesken.
Medien tuomarina toimi Johanna Nyberg, joka oli suunnitellut radat, jotka sisälsivät pääosin melkoisia keppien sisäänmenojippoja. Ritun kanssa selvittiin kolmelta radalta maaliin yhteensä yhdellä vitosella ja kahdella nollalla. Kahden ensimmäisen radan yhteistuloksella meille Lappalaiskoirien Rotumestaruus 2016! Toisella näistä radoista olimme myös harvinaislaatuisesti palkintopallilla, meidän sijoituksemme kilpailussa oli kolmas. Kahden viimeisimmän radan nollilla saimme kasaan myös tuplanollan ensi vuoden SM-kilpailuja ajatellen, joten kaiken kaikkiaan hyvä kisapäivä Ritulla!
Ensimmäisen radan vitonen tuli siitä, kun Ritu jätti viimeisen keppivälin pujottelematta ja joudun korjaamaan kyseisen virheen, jonka takia myös aikaa paloi jonkun verran.
A-kisa, 5/-1,70, sij.
B-kisa, 0/-4,68, sij. 3./23
C-kisa, HR, 0/-2,76, sij. 4./18
Vuoden 2016 rotumestari, liitävä leijukoira PAIM-T Omituinen Tunturirisakas
Maksien kisapäivä alkoi hyppyradalla, joka oli pääosin sama kuin medeilläkin, joskin maksien tuomari Pertti Siimes oli modifioinut sitä jonkin verran makseja varten. Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) kanssa otimme tältä radalta lämmittelyhyllyn, kun oma ohjaukseni takaakiertoon jäi aavistuksen vajaaksi ja Ursa hyppäsi yhden esteen väärinpäin.
Kahdella viimeisimmällä radalla ratkottiin maksien rotumestaruus, Ursa teki kaikkiaan priimaa työtä, sillä oli intoa ja menoa radalla, tekipä kaikki kontaktitkin sovitusti, joten en voi olla kuin tyytyväinen Ursan suorituksiin. Jäimme kuitenkin osattomiksi rotumittelöistä 100%:sti ohjaajan takia. Ensimmäisellä radalla onnistuin kuudennen esteen jälkeen unohtamaan radan! Olin aivan hukassa minne koira piti ohjata ja tietysti ohjasin Ursan väärälle hypylle. Olin jotenkin muistellut, että seiskahyppy olisi ollut todellista lähempänä, joten hukkasin ajatukseni radalla täysin. Kyllä harmitti! Enpä heti muista toista kertaa, kun olisin unohtanut radan kesken suorituksen, mutta se lienee tapahtunut joskus jokaiselle ohjaajalle - eilen oli minun vuoroni. Jatkoimme maaliin muuten puhtaalla radalla ja nappasimme myös viimeiseltä radalta nollan. On se hieno otus!
C-kisa, HR, HYL
B-kisa, HYL
A-kisa, 0/-3,24, sij. 9./30
Upeaa Ritu ja Ursa!! Ootte te huikeita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti