Eilen ratkottiin lappalaiskoirien agilityn rotumestaruudet Tampereella. Kisasää oli vähintäänkin kosteahko, välillä tuli vettä oikein kunnolla, välillä saattoi aurinkokin hetken paistaa. Mitään sanottavampaa tulosta emme saaneet kokonaisuudessaan aikaiseksi, Ritulle (PAIM-T O. Tunturirisakas) hylly ja kieltovitonen, Ursalle (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) pari vitosta, toinen puomin alastulon kontaktivirheestä ja toinen yliajan kanssa, kun rouva kompuroi ekaradalla ensimmäiseen rimaan.
Ursan molempien ratojen tulokset olivat kuitenkin kovaa valuuttaa rotumestaruus-skaboissa, joista Ursa lopulta kaappasi maksi3-luokan hopeasijan. Onnittelut meijjän 12-vuotiaalle veteraaniliitelijälle! :)
Tuomari Anne Huittinen tarkkana suoitetaanko Aan kontakti oikein - ja kyllähän se suoritettiin. :)
On aika vetää yhteen Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritun (PAIM-T AGI3 Omituinen Tunturirisakas) tämän vuoden 2016 agilitykisoja ja lajiin liittyviä saavutuksia.
PAIM-T AGI3 Omituinen Tunturirisakas
Ursa tekee aina vain tasaisesti hommia ja on ehdoton luottokaverini agilitykentillä. Ursan vuoden viimeisimmissä kisoissa Janakkalassa 29.10. teimme jotain, mitä ei tähän asti ollakaan tehty, kotiin tuomisina upeasti tetranolla. Päivän kaikilta neljältä radalta siis puhtaat nollat ja kaikki vielä reippaasti yli 4 m/s etenemällä - ei hassummin 11,5-vuotiaalta!! Samaiset kisat täydensivät myös SM-nollasaldomme tulevaa vuotta ajatellen, joten 2017 kesällä osallistumme yhteensä jo yhdeksänsiin yksilö-SM-kisoihimme. Tilastoja katsoessa Ursa on onnistunut parantamaan etenemisnopeuttaan edellisestä vuodesta, joka on kieltämättä aika hurjaa tuon ikäiseltä koiralta. Isona vaikuttavana tekijänä tässä lienee se, että olemme radikaalisti muuttaneet kontaktisuorituksia, joka myös näkyy varsinkin agilityratojen nopeuksissa - ja onnellista kyllä myös tuloksissa. :) On se hurja emäntä!
Ritun kohdalla tärkeimmäksi agilitysaavutukseksi tältä loppuvalta vuodelta nostan sen uran ensimmäiset SM-kisat, joiden karsintaradalta neitokainen teki hienon ratavirheettömän radan kaatosateessa. Aika ei kuitenkaan riittänyt puhtaaseen nollaan, eikä sijoitus finaaliradalle, joten nälkää riittää tulevillekin vuosille. Toinen vuoden kohokohta oli rotumestaruuskilpailut, joista Ritu nappasi hienosti kotiin medi3-luokan rotumestaruuden. Kaikki merkit lupaa hyvää myös tuleville agilityvuosille.
nollatulosten keskimääräinen etenemisnopeus 4,11 m/s (4,05 m/s)
hyppyradoilla 4,17 m/s (4,13 m/s)
agilityradoilla 4,06 m/s (4,0 m/s)
RITU 2016
- 6.6. Tuusula, osallistumisoikeus vuoden 2016 SM-kilpailuhin
- 19.6. Lahti, SM-kilpailut, tulos 2,59, sij.77./262
- 20.8. Porvoo, Uudenmaan piirinmestaruuskilpailut
- 15.10. Lahti, lappalaiskoirien rotumestaruuskilpailut, medi3-luokan rotumestari 2016
Sulkeissa edellisen vuoden 2015 verrokkiarvot, ensimmäinen arvo pitää sisällään vain 3-luokan tulokset, toisessa arvossa on mukana myös alempien luokkien kilpailutulokset.
nollatulosten keskimääräinen etenemisnopeus 3,89 m/s (4,05 m/s / 4,0 m/s)
hyppyradoilla 4,12 m/s (4,05 m/s / 4,27 m/s)
agilityradoilla 3,78 m/s (- / 3,72 m/s)
Järkkäiltiin eilen 17.12. Päivin kanssa kimppa-agilitytreenit Ritulle (O. Tunturirisakas) ja Kerolle (O. Miilumaljakas). Olipas kivaa! :D Kero oli niin käsittämättömän iloinen ja onnellinen nähdessään minut, että kyllä lämmitti suuresti kasvattajan sydäntä. Pieni koira ei meinannut pysyä nahoissaan. :)
Ritun kanssa oli jo ennestään takana kahden päivän agilityputki, joten tehtiin ihan helppoja ja lyhyitä juttuja, pientä tekniikkaa (välistävetoja ja pakkovalsseja) sekä kontakteja ja vähän keppejä. Keron ja Päivin prioriteetteina oli lähinnä treenata uudessa ympäristössä, kiinnittää huomiota Keron keskittymiseen ja siihen, että ensisijaisesti leikki ja yhteistyö sujuu vieraassa ympäristössä. Tavoitteeseen päästiin, joten sinänsä kaikkiaan onnistuneet treenisessiot. :)
Kero reenaa keppejä.
Olin varannut meille kentän hallista tunniksi, jonka jälkeen käytiin vielä juoksuttamassa sisaruksia pellolla. Tyypeillä oli todella hauskaa yhdessä, meuhausta ja painia lumessa, kilpajuoksua ja kuperkeikkoja. Sisaruksista lähtee ihan samanlainen leikkiörinä, vaikka Kero käyttää leikeissään enemmän tassuja ja sen repertuaarista löytyy veikeä kokoelma 'poski maahan ja kuperkeikalla tantereeseen' -tyyppisiä leikkiliikehdintöjä. Sisarusten leikkejä oli tosi hauska seurata! Kiitos Päivi ja Kero, otetaan pian uusiksi! :)
Neljävuotiaat sisarukset Kero (O. Miilumaljakas) ja Ritu (O. Tunturirisakas).
Eilen oli Ritun (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) päivä! :D
Lahdessa skabailtiin lappalaiskoirien agilityn rotumestaruuksista 3-luokissa. Tänä vuonna ratkottiin poikkeuksellisesti sekä medi- että maksiluokissa omat mestarit, sillä eri säkäryhmillä oli eri tuomarit, joten tulokset eivat olleet siinä määrin vertailukelpoisia, että mestaruuksista olisi voinut kilpailla ristiin medien ja maksien kesken.
Medien tuomarina toimi Johanna Nyberg, joka oli suunnitellut radat, jotka sisälsivät pääosin melkoisia keppien sisäänmenojippoja. Ritun kanssa selvittiin kolmelta radalta maaliin yhteensä yhdellä vitosella ja kahdella nollalla. Kahden ensimmäisen radan yhteistuloksella meille Lappalaiskoirien Rotumestaruus 2016! Toisella näistä radoista olimme myös harvinaislaatuisesti palkintopallilla, meidän sijoituksemme kilpailussa oli kolmas. Kahden viimeisimmän radan nollilla saimme kasaan myös tuplanollan ensi vuoden SM-kilpailuja ajatellen, joten kaiken kaikkiaan hyvä kisapäivä Ritulla!
Ensimmäisen radan vitonen tuli siitä, kun Ritu jätti viimeisen keppivälin pujottelematta ja joudun korjaamaan kyseisen virheen, jonka takia myös aikaa paloi jonkun verran.
Vuoden 2016 rotumestari, liitävä leijukoira PAIM-T Omituinen Tunturirisakas
Maksien kisapäivä alkoi hyppyradalla, joka oli pääosin sama kuin medeilläkin, joskin maksien tuomari Pertti Siimes oli modifioinut sitä jonkin verran makseja varten. Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) kanssa otimme tältä radalta lämmittelyhyllyn, kun oma ohjaukseni takaakiertoon jäi aavistuksen vajaaksi ja Ursa hyppäsi yhden esteen väärinpäin.
Kahdella viimeisimmällä radalla ratkottiin maksien rotumestaruus, Ursa teki kaikkiaan priimaa työtä, sillä oli intoa ja menoa radalla, tekipä kaikki kontaktitkin sovitusti, joten en voi olla kuin tyytyväinen Ursan suorituksiin. Jäimme kuitenkin osattomiksi rotumittelöistä 100%:sti ohjaajan takia. Ensimmäisellä radalla onnistuin kuudennen esteen jälkeen unohtamaan radan! Olin aivan hukassa minne koira piti ohjata ja tietysti ohjasin Ursan väärälle hypylle. Olin jotenkin muistellut, että seiskahyppy olisi ollut todellista lähempänä, joten hukkasin ajatukseni radalla täysin. Kyllä harmitti! Enpä heti muista toista kertaa, kun olisin unohtanut radan kesken suorituksen, mutta se lienee tapahtunut joskus jokaiselle ohjaajalle - eilen oli minun vuoroni. Jatkoimme maaliin muuten puhtaalla radalla ja nappasimme myös viimeiseltä radalta nollan. On se hieno otus!
Ritu (O. Tunturirisakas) kävi eilen virallisissa terveystarkeissa Mevetissä Per Axelssonin syynissä. Ritulta tsekattiin silmät, kopeloitiin polvet sekä kuvattiin koko luusto läpi; lonkat, kyynärät, selkä- ja kaularanka sekä epävirallisesti myös olat. Mistään ei löytynyt mitään hälyyttävää, joten kaiken kaikkiaan positiivisia uutisia. :)
Kennelliitto osoitti nopeutensa, sillä tänään ensimmäinen virallinen tulos näkyy jo KoiraNetissä, elikkäs Ritun priimat polvet 0/0. Toivottavasti saamme muutkin viralliset tulokset nopsaan.
Terveystarkkien lisäksi Ritusta otettiin myös verinäyte, joka lähetettiin Laboklinille Degeneratiivisen Myelopatian (DM) geenitestiä varten. Ritun emä Ursa (Nutukas Ursula) on testattu terveeksi, mutta sen emä Nalle (Kukkipuun Guorvil) on testattu DM:n suhteen kantajaksi, joten Ritulla on 50% mahdollisuus olla kumpaa vain.
Sain matkaani Ritun viralliset luustokuvat, täytynee paremmalla ajalla julkaista niitäkin. :)
Pienehköä yhteenvetoa ja tilastoa Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritun (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) tämän vuoden agilitykisoista ja lajiin liittyvistä saavutuksista.
FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula
kuva Katja Nieminen
Vanha konkari Ursa tekee tasaisen varmaa työtä, viimeisimmät 10 kisaa pitävät sisällään yhden hylätyn suorituksen kaikki muut ovat olleet nollia. Kaiken kaikkiaan tämän vuoden nollaprosentti on varsin mainio 58%.
Ritu selvitti ykkös- ja kakkosluokan näppärästi ja kipusi nopeasti agilityn korkeimpaan luokkaan. Kolmosissa sillä on vielä tekemistä. Sille eli meille tulee vielä jonkin verran kieltoja, jotka tietysti syövät aikaa ja toisaalta agilityradoilla kontakteissa on vielä hitautta. Nämä otetaan nyt työn alle ja tulevan vuoden 2016 tavoitteena onkin saada kontaktisuorituksiin säpäkkyyttä ja ehkä saamme näin karsittua myös yliajalle menevien suoritusten määrästä - ja tietysti nostettua nollaprosenttia kolmosluokassa.
URSA 2015
- 1.6. Tuusula, osallistumisoikeus vuoden 2015 SM-kilpailuihin
- 8.6. Helsinki, osallistumisoikeus vuoden 2015 maajoukkuekarsintoihin
- 14.6. Oulu, SM-kilpailut
- 27.6. Jyväskylä, maajoukkekarsinnat
- 23.8. Nummela, Uudenmaan piirinmestaruuskilpailut, PiirM-6 2015
- 23.8. Nummela, osallistumisoikeus vuoden 2016 SM-kilpailuihin
Kävimme eilen Hausjärvellä agilitaamassa tämän vuoden viimeiset kisat. Olin ilmoittanut Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritun (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) ainoastaan hyppyradalle. Maksiluokassa tuomarina toimi Anne Savioja ja medit tuomaroi Kari Jalonen.
Ursan kanssa edelliset kisat ajoittuvat elokuun loppuun ja viimeisimmistä treeneistäkin on melkein yhtä kauan. Seurallemme on rakentumassa uusi treenihalli, eikä nyt syksyllä ja alkutalvesta ole ollut tarjolla ryhmätreenejä. Pitkä tauko ei kuitenkaan Ursan menossa näkynyt, nappasimme radalta varmasti ja sujuvasti nollan varsin mukavalla etenemällä. On se konkari! Rata oli suhteellisen juostava, yksi siivekkeenkierto hidasti meininkiä, mutta toisaalta radalta puuttui kokonaan kepit, mikä on varsin harvinaista.
Medeille rakentui huomattavasti vaikeampi rata. Jo radan rakennusta seuraillessani totesin, että keppikulma tulee olemaan meille haastava, putkesta tullessa suljettu keppikulma, jossa ohjaajan piti vaihtaa ohjauspuolta keppien toiselle puolelle, jotta ohjaus radan jatkoa ajatellen onnistuisi. Siihenhän se Ritun kanssa sitten kosahtikin, kepeiltä kielto, kun Ritu ajautui keppien toiseen väliin. Korjasimme kepit, johon sitten tuhraantui ylimääräistä aikaa, joka näkyy lopputuloksessa rumasti yliaikana. On aina yhtä hyödyllistä jossitella jälkeen päin, mutta Ritu olisi saattanut bongata kepit paremmin, jos olisin alun pitäen antanut sille enemmän tilaa. Sen sijaan ajauduin melkoisen lähelle keppejä, ikään kuin varmistelemaan, joka ei Ritun kanssa toimi, sillä olen opettanut sen itse lukemaan keppien sisäänmenoa. No, tiedänpä mitä meidän pitää treenata.
Muutoin selvisimmekin radasta sitten virheittä. Rata oli profiililtaan aika vaikea muistaa, kun rataa suoritettiin paljolti samojen esteiden kautta, joten oli vaikea pitää mielessä missä kohtaa rataa milloinkin oltiin ja mihin piti tällä kertaa jatkaa. Lisäksi loppuun oli rakennettu siivekeidenkierto siksakkia, josta selvisimme kyllä, mutta mitään näyttävän nättiä menoa se ei ollut. Tällaiset kuviot hidastavat menoa aina hurjasti ja ainakin omalta osaltani syö sitä agilityn iloa. Olen kuitenkin tyytyväinen ja ylpeä Ritusta, joka selvisi tällaisestakin radasta kokemattomuudestaan huolimatta. Lopputulostenkin perusteella on nähtävissä se, että rata oli varsin haastava. Vain yksi koirakko teki radalta puhtaan nollan ja yhteensä vain kuudelle koirakolle tuli edes jonkinlainen tulos tältä radalta, kun kaikki muut hyllyttivät. Meidän suoritus riitti tässä kilpailussa toiselle sijalle, mikä kieltämättä yllätti kovasti. Hieno Ritu!
Medi C-kisa, HR, 5,98, sij. 2./23 (nopeus 3,64m/s)
Ei muuta kuin uutta agilityvuotta 2016 päin!
Viime lauantai 12.12. oli piitkästä pitkästä aikaa agikisapäivä, edelliset kisat ovat olleet elokuun lopulla Nummelassa käydyt piirinmestaruudet, joten johan tässä on tauko jo venynytkin.
Käytiin Ritu-Rimpulaisen (PAIM-T O. Tunturirisakas) kanssa Riihimäellä pinkomassa kolme Siimeksen Pertin tuomaroimaa rataa. Ratojen etenemä ihanneaikaan oli kaikilla radoilla 3,7m/s, joka oli meille agilityradoilla piirun verran tiukka. Ritun pysäytyskontaktit vievät aikaa ja kun Ritulla lisäksi on jonkinlaista erotteluvaikeutta puomin ja keinun suhteen, niin näissä tuhraantuu vielä lisää aikaa. Ensi vuoden projektiksi meillä nousee siis kontaktisuoritusten nopeuttaminen. Jokatapauksessa kisapäivä oli sinänsä kaikkiaan varsin onnistunut. Pitkä treeni- ja kisatauko ei näyttänyt vaikuttaneen menoon ainakaan negatiivisesti. Ritu handlasi kaikki esteet mainiosti, eteni ja tuli ohjauksiin moitteetta. Superhieno pikkukoira, josta olen tavattoman ylpeä!
Agiradoilta tuloksina yliaikaiset nolla ja rimavitonen ja hyppyradalta oikein sujuva nollatulos hienolla etenemällä (4,16m/s) ja sijoituksella 4.
Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) vietti sisaruksineen syntymäpäiväänsä torstaina 3.12. (vaikka tosiasiassahan Ritu pentueen esikoisena kerkesi syntyä jo sitä edellisen vuorokauden puolella 2.12.) - elämän kokemusta olisi kasassa nyt kokonaiset kolme vuotta! Sateisten ja hämärien päivien takia päädyin ottamaan Ritun viralliset syntymäpäiväposeeraukset vasta tänään.
Valtaisan suuret onnittelut meidän rakkaalle reippaalle!
5.12.2015
Meitin Ritu alle vuorokauden ikäisenä.
3kk ikäisenä.
Neljä ja puolikuinen Ripakinttu huhtikuun puolenvälin tienoilla 2013.
Reilun vuoden ikäisenä äiteen (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja mummun (Nutukas Illusia) kanssa Sipoonkorvessa tammikuussa 2014.
Tänään tasan kolme vuotta sitten Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) synnytti maailmaan Omituisen Sienisaaliin. Valtaisan suuret onnittelut Ritu, Kero, Hilu ja Halti ihmisineen!! :)
Ritu-rimpulainen (O. Tunturirisakas) kävi tänään lappalaiskoirien jalostustarkastuksessa Tapio Kakon ja Katja Rantasen syynättävänä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa Helsingissä. Se hyväksyttiin jalostukseen ilman varauksia, yleisvaikutelmaltaan ja tyypiltään se on erittäin hyvä, joskin hieman kevyt narttu. Se sai kehuja erityisesti täyteläisestä kuonostaan, miinusta tuli hieman pystystä olkavarresta sekä lantiosta. Arviointi oli mielestäni kaikkiaan todella hyvä ja kattava, jokainen kohta koirassa käytiin tarkkaan läpi. Tohdin kyllä suositella jalostustarkastusta ehdottomasti, jos kaipailee objektiivista ulkomuotoarviointia koirastaan. Tuomarit olivat asiallisia ja käsittelivät koiria nätisti ja muutenkin tarkastuksia oli kiintoisaa seurailla paikan päällä.
Ritua jalostustarkastustilanne vähän ujostutti, kun se nostettiin heti kättelyssä pöydälle ja suoriltaan kaksi vierasta immeistä änkesi tutkimaan sen suuta ja purukalustoa. Toinen tuomareista naureskelikin "pientä mielensäpahoittajaa". Muuten Ritu käyttäytyi kyllä kiltisti ja rauhallisesti. Eihän se noin muutenkaan ole mikään jokaiseen syliin pyrkivä pusuttelija, vaan on enempi sellaista hitaasti lämpenevää sorttia, vaikka suhtautuukin kaikkiin ihmisiin ystävällisesti. Omat ihmiset saa sitten käännellä ja väännellä vaikka solmuun.
Kuva viime maanantailta 23.11.
Helsinki 29.11.2015
Tapio Kakko ja Katja Rantanen Hyväksytty ulkomuodon ja luonteen osalta.
Yleisvaikutelma: erittäin hyvä
Koko: 43cm Purenta: ok Hampaat: ok Tyyppi: erittäin hyvä Mittasuhteet: hyvät Sukupuolileima: selvä Kallo: hieman kiilamainen Ilme: hyvä, pyöreät silmät vaikuttavat ilmeeseen Kuono: hyvä ja täyteläinen, leveä alaleuka Kirsu: ok Otsapenger: riittävä Korvat: oikein kiinnittyneet (sopivan kokoiset) Silmät: tummat, hieman pyöreät Luusto: hieman kevyt Ylälinja: ok Alalinja: hieman nouseva Rintakehä: sopivan leveä, hieman lyhyt rintalasta Eturaajat: suorat Eturaajojen kulmaukset: riittävät, hieman pysty olkavarsi Lanne: ok Lantio: sopivan mittainen, hieman pysty Takaraajat: suorat Takaraajojen kulmaukset: riittävät Liikunta: liikkuu kevyesti, hieman takaraajat alla, hieman ahdas takaa Käpälät: kokoon nähden ok Häntä: hyvä Karvapeite: saisi olla karkeampi, pohjavilla puuttuu Väri: musta merkein Yleiskunto: ok Luonne: kiltti, hieman ujo
Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) kävi luonnetestissä Keravalla parisen viikkoa sitten 25.10. Vasta 2v 10kk ikäinen pikkukoira handlasi kaikki tilanteet fiksusti ja täyspäisesti, toimien melkeinpä tismalleen siten, kun ajattelin sen alunperin eri erikoiskokeissa toimivankin. Se on hyvähermoinen ja rohkea koira, joka selvittää tilanteet nopeasti, sen palautumiskyky on hyvä ja se ei koskaan ylireagoi tilanteissa ikään kuin vain varmuuden vuoksi. Vain sen puolustushalun topakkuus pääsi yllättämään, kun alunperin mietin, ettei sen kantti välttämättä kestä nousta ihmistä vastaan. Mikään Ritun toiminnassa ei kuitenkaan isommin yllättänyt ja olen älyttömän ylpeä tuon koiran tasapainoisesta luonteesta. (Tekstin lopusta löytyy luonnetestiä edeltävänä iltana kirjaamani oletetut ennakkoarvioni Ritun toiminnasta.)
Se mikä oikeastaan pääsi eniten yllättämään oli lopulta se, miten tuomarit rokottivat aika montaa eri osa-aluetta pääosin sen perusteella, että koiran kantti itsensä puolustamiseen ei kestänyt loppuun asti seinällä. Mikäli ymmärsin oikein, niin sen pohjalta sekä toimintakyky, hermorakenne ja kovuus jäi plus ykkösiin. Kaikki kuitenkin ylärajoilla, kuten tuomarikin suullisessa palautteessa mainitsee. Onneksi video puhuu puolestaan, pelkkä kirjallinen arvostelu ei nimittäin mielestäni kuvaa ihan parhaalla mahdollisella tavalla Ritun luonnetta, eikä sen reaktioita luonnetestissä.
Pimeän huoneen toimintaa tuossa videolla ei näy. Siellä Ritu käväisi ensimmäisenä tykönäni perähuoneen nurkassa missä istuin, haistoi pikaisesti lahjettani ja paineli sitten toiseen huoneeseen tutkimaan sen hajumaisemia. Sen koluttuaan palasi perähuoneeseen, tsekkasi tuomarin ja tuli uudelleen minun luokseni, vähän siihen malliin, että tiesi jo ensimmäisen kierroksen jälkeen missä olen, muttei ollut oikein käryllä, että tässä tehtävässä minuun pitäisi jotenkin reagoida. Käsittääkseni Ritu toimi pimeässä kuitenkin kokoajan, ei siis vinkunut, ollut hädissään tai istunut ovella, että täältä pitäisi päästä pois ja kutsua ei tarvinnut. Pimeässä olevista erilaisista alustoista (pressut yms.) ei ollut millänsäkään.
Toimintakyky +1a, kohtuullinen
Terävyys +3, kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3, kohtuullinen hillitty
Taisteluhalu +2b, kohtuullisen pieni
Hermorakenne +1a, hieman rauhaton
Temperamentti +3, vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++, laukausvarma
Ritu sai käytännössä täsmälleen samat pisteet samoilla osa-aluieden pisteillä kuin emänsä Ursakin (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula). Silti koirani tuntien ja ihan vaikka molempien luonnetestivideoita katsellen hoksaa, että Ritu on emäänsä kovempi, toimintakykyisempi ja parempihermoisempi koira. Tuossa paineen kerääntymisessä testin edetessä ja rohkeudessa on ainakin mun silmään isohko ero. Ikää molemmilla on ollut luonnetestin aikaan kutakuinkin saman verran, Ritu oli siis 2v 10kk, Ursa on ollut 3v 3kk. Ursan luonnetestivideo löytyy ainakin Lappalaiskoiragallerian kautta Petri Hallbergin kuvaamana: Ursan sivu Lappalaiskoiragalleriassa
Emän ja tyttären sekä myös Luna-mummun (Nutukas Illusia) suorituksia vertaillessa ja suuta määrää muidenkin koirien luonnetestivideoita katsellessa, minua jäi hämmentämään se, miten eri tavalla toimivat, hyvin erilaiset koirat saattavat vaikuttaa aivan samanlaisilta paperilla ja arvostelun perusteella. Toki koiran arvostelun luonnetestissä ratkaisee kokonaisuus, yhden reaktion ja yhden erikoiskokeen perusteella on paha sanoa koirasta mitään, vaan koiran kaikkia ominaisuuksia katsotaan läpi testin. Silti en voi olla miettimättä sitä, kertooko luonnetestiarvostelu oikealla tavalla objektiivisesti koiran reaktioista testin aikana ja erityisesti sitä, kuinka vertailukelpoisia koirien luonnetestitulokset ovat. Näyttäisi esimerkiksi, että kovuuden suhteen hieman pehmeissä voi olla hyvinkin pehmeitä koiria ja sitten toisaalta kohtuullisen kovia. Harmaat alueet tuntuvat olevan aika suuria. Kehoitan katselemaan ja kahlailemaan luonnetestivideoita läpi ja katsomaan miten erilaisia reaktioita eri koirilla on, jotka paperilla näyttävät melkeinpä samanlaisilta...
Näiden osalta siis mietin, mikä kuvaa nimenomaan koiran reaktiota parhaiten. En tiedä olenko harhainen vai mikä tässä mättää, kun edelleen olen sitä mieltä, että Ritun reaktioita kuvaa erityisesti kovuuden osalta parhaiten tuo kohtuullisen kova. Ritu ei missään vaiheessa osoittanut minkäänlaisia pelon merkkejä, väistöä tms. kun se tuotiin uudelleen niille paikoille, joissa se pelästytettiin, eikä se tarvinnut minun tukeani missään vaiheessa ja se näkyy myös videolla. Samoin jäin miettimään tuota toimintakykyä, Ritu ei tarvinnut minun apuani asioiden ratkaisemiseen missään vaiheessa. Laittaapahan vain mietityttämään...
KOVUUS Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia. +1 Hieman pehmeä: Koira, joka osoittaa selviä merkkejä siitä, että se haluaisi välttää paikan, missä se pelästytettiin, mutta pystyy
ohittamaan pelästyttämispaikan suhteellisen läheltä ohjaajan tukemana. +3 Kohtuullisen kova: Koira, joka koettuaan oikea-aikaisen psyykkisen epämiellyttävyysreaktion uudelleen paikalle tuotaessa ei osoite pelon
merkkejä ja halua välttää paikkaa. +2 Kova: Koira, joka uudestaan tuotaessa paikkaan, missä sille aiheutettiin psyykkinen epämiellyttävyys, kulkee suoraan
pelästymispaikan ohi. Kovuus näkyy kaikissa osasuorituksissa. TOIMINTAKYKY Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään
puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään
toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine
toimintakyvylle on rohkeus. Toimintakyky on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin
sanoen, koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa
päästäkseen päämääräänsä. Koiran käsitys tilanteesta perustuu perimään ja kokemuksiin. +1a Kohtuullinen: Koira ottaa kontaktin kelkkaan suurestakin pelästyksestä huolimatta hyvin vähäisillä ohjaajan avuilla. Pimeässä koiraa voidaan joutua kutsumaan. +2 Hyvä: Koira voi mennä ohjaajan taakse kelkalla, mutta ottaa nopeasti kontaktin kelkkaan ilman ohjaajan apuja ja
palautuu nopeasti. Pimeässä koira etsii ohjaajan ilman apuja ja löytää ohjaajan lyhyessä ajassa. Koira toimii
myös muissa osasuorituksissa järjestelmällisesti. +3 Suuri: Koira on rohkea, ei vetäydy kelkalla ohjaajan taakse ja ottaa heti kontaktin kelkkaan. Pimeässä työskentelee määrätietoisesti tauotta ja liikkuu rohkeasti. Toimii kaikissa olosuhteissa järjestelmällisesti ja pelottomasti.
OMAT ENNAKKOARVIOT RITUN TOIMINNASTA LUONNETESTIÄ EDELTÄVÄNÄ ILTANA, 24.10.2015
LÄHESTYMINEN, LUOKSEPÄÄSTÄVYYS
Lähestyy iloisen kohteliaasti nuuhkien, saattaa hypätä vasten, jos ihminen on positiivisella tavalla kiinnostunut myös Ritusta. Ritu ei ole syliin pyrkivää pusuttelijatyyppiä, mutta suhtautuu kohteliaan ystävällisesti vieraisiin ihmisiin (lapsiin tottumattomana suhtautuu niihin epäluuloisesti).
LEIKKI
Ottaa lelun ärsykkeestä suuhunsa, mutta ei revi kovin voimakkasti, pureskelee ja päästää irti uhattaessa. On vähän hämillään, että pitäisikö tässä ventovieraan ihmisen kanssa leikkiä. Minun kanssa leikkii vapautuneemmin.
KELKKA
Huomaa kelkan nopeasti. Ei hauku heti, mutta aloittaa kuitenkin ehkä silloin, kun kelkka on edennyt puoliväliin. Väistää kelkkaa sivulleni ja taaksekin, mutta menee todennäköisesti melkoisen nopeasti itse katsomaan tilanteen. Olemuksessa on epävarmuutta ja jännittyneisyyttä, uskaltaa silti selvittää kelkan ja epävarmuus karisee nopeasti ja olemus rentoutuu. Ohituskerralla ei väistä kelkkaa, voi nuuhkaista ohimennen.
UHKA, PUOLUSTUSHALU
Reagoi uhkaajan lähestymiseen, pysyttelee haukkuen minun ja uhkaajan välissä, loppuvaiheessa kantti ei enää kestä ja koira väistää sivulle tai jopa taakse. Jää hieman hämillään uhkaajan luokse, sietää silittelyn, mutta ei vastaa siihen. Tulee kutsuttaessa iloisesti laukalla luokse.
HAALARI
Väistää hillitysti, katsoo haalaria kokoajan ja on heti valmis menemään katsomaan sen. Toisella kerralla nuuhkaisee haalaria, mutta ei väistä sitä.
TYNNYRI
Väistää hillitysti koko ajan tynnyriä katsoen ja voisi heti mennä katsomaan sen. Lähestyy tynnyriä ilman pelkoa. Parhaimmassa tapauksessa voi hypätä sen päälle ja tehdä jopa 2on2offit…
PIMEÄ HUONE
On ensinnäkin jo ovella sen näköisenä, että saako tuonne mennä sisään, kun ei ole annettu lupaa (ovesta kulkiessa meillä saadaan lupa). Tulee huoneessa joko suoraan minun luo tai todennäköisemmin jää nuuhkimaan muiden koirien hajuja ja ihmisiä. Ei lukkiudu tekemättömäksi, mutta ei välttämättä ole heti tulossa luokaan. Ritu toiminee tässä jokseenkin ”Meitsi pärjää kyllä.” –asenteella.
UHKA, TERÄVYYS
Haukkuu ja ilmoittelee ilman aggressiota, voi väistää aivan loppuvaiheessa. (Tai sitten se ei reagoi mitenkään, nämä ihmisten suunnilta tulevat uhkat on kaikkein vaikeimpia, minulla ei ole oikein mitään käsitystä miten Ritu näissä voisi toimia.)
LAUKAUKSET
Ritu on tähän mennessä testiä kerännyt jo sen verran kuormaa, että laukaukset aiheuttavat melko samantyyppiset hätkähdykset. Se ei liene aivan tulpat korvissa.
HERMORAKENNE
Tämä on kiintoisaa. MH-kuvauksen edellä ajattelin, että Ritu kuormittuisi testitilanteesta, mutta päinvastoin Ritu handlasi tilanteen joka suhteessa erittäin hyvin ja yllätti todella. Nyt niin ikään luonnetestin edellä mietin, että Ritu kuormittuisi tilanteessa, mutta silti on hyvät mahdollisuudet siihenkin, että Ritu on ihan lunkisti koko testin ajan. Ritulla on kyllä melkoisen hyvä palautumiskyky ja huikea tilannetaju (temperamentin vilkkaus taustalla?), joten paha sanoa. Ehkä kallistun tässä kuitenkin enemmän siihen olettamukseen, että Ritulla luonnetestin kuorma näkyy.
OMA ARVIO ARVOSTELUSTA LUONNETESTIÄ EDELTÄVÄNÄ ILTANA, 24.10.2015
Toimintakyky +2 Hyvä
Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua / +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty / +1 Pieni
Taisteluhalu +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus +3 Kohtuullisen kova / +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus ++ Laukauskokematon
Yhteensä205/185
MIKSI NÄIN?
TOIMINTAKYKY
Ritu toiminee sekä kelkalla, että pimeässä. Ritu on rohkea ja topakka koira, joka ei jähmety paikalleen, vaan toimii ja ottaa uhkiin nopeasti kontaktia ilman minun apuani, eikä lamaannu tekemättömäksi. Luonnetestissä Ritun toimintakykyä voi alentaa se, että pimeässä huoneessa se ei välttämättä koe tarpeelliseksi etsiä minua heti käsiinsä, vaan voi jäädä nuuhkimaan omiaankin ja joudun kutsumaan sitä.
TERÄVYYS JA PUOLUSTUSHALU
Ritussa lienee jonkin verran terävyyttä ja puolustushalua, mutta sellainen tunne minulla on kuitenkin, että sen kantti ei näissä tilanteissa ihan riitä loppuun asti. Ritu huomaa uhkat nopeasti. Se ei jähmety
paikalleen, mutta sen kantti ei välttämättä kestä loppuun asti, vaikka
alkuun näyttää siihen merkkejä kyllä varmasti. Aika näyttää antaako ohjat
kuitenkin mieluiten minulle.
TAISTELUHALU
Uskoisin, että Ritu tarttuu leluun kyllä,
mutta vahvaa taistelua ei välttämättä nähdä. Ritu leikkii kyllä hyvin ja on aktiivinen, mutta ei välttämättä lähde vieraan kanssa riepomaan lelua kunnolla. Ritu taistelee kuitenkin lisänä
ainakin kelkalla, ehkä myös pimeässä, vaikkei välttämättä koekaan tarpeelliseksi
tulla pimeässä luokseni.
HERMORAKENNE
Ritu on kahtia jakoinen persoona.
Aktiivisen, reippaan ja toimeliaan kuoren alla on rauhallinen ja varma koira,
joka ei vähästä hätkähdä ja joka osaa rauhoittua melkein tilanteessa kuin
tilanteessa (paitsi silloin kun tarjoillaan ruokaa…). Arkihermot lienevät
lähellä +2, mutta luonnetestin jatkuvat paineistukset jättänevät siihen
kuitenkin siten kuormaa, että hermot menevät +1. Ritun hermorakenne siis lienee siellä tasapainoisen ja hieman rauhattoman rajoilla, mutta veikkaanpa, että se kallistuu huomenna sinne hieman rauhattoman puolelle. Arjessa se ei hätkähdä juuri mitään, mutta aivan sellainen mummunsa Lunan kaltainen viilipytty se ei kuitenkaan ole, joskin lähellä siellä mennään.
TEMPERAMENTTI
Veikkaan, että Ritun vahvuus on nimen omaan vilkkaudessa, yllätys yllätys. Se huomioi ympäristön asiat nopeasti ja myös ilmoittaa niistä (vaikka laumamme hälyttäjä onkin selvästi Ursa). Se toimii oikein, palautuu
nopeasti ja sillä on erinomaisen hyvä kyky kartoittaa tilanteet oikealla
tavalla.
KOVUUS
Ritulla ei säikähdykset jää päälle (sikäli mikäli
se edes juuri säikähtelee). Se on myös ihmiselle kohtalaisen kova, eikä
ollenkaan niin nöyrä kuin Ursa tai Luna esimerkiksi. Kovuuden suhteen en osaa kuitenkaan ihan yksiselitteisesti sanoa. Äkkiseltään sanoisin, että Ritu on kohtuullisen kova koira, eikä muistele asioita jälkeenpäin. Pehmeyttäkin siinä kyllä on, joten paha kallistua isommin kumpaankaan suuntaan.
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS
Luoksepäästävä neitokainen lienee kyllä, se lähestyy vierasta ihmistä iloisesti ja saattaa hypätä vasten. Liian tungettelevaa kopelointia se saattaa väistää. Lapsia
kohtaan on toistaiseksi ainoat epävarmuudet.
LAUKAUSPELOTTOMUUS
Menee kokemattomuuden puolelle.
Varmaan vähän hätkähtää ja herää, muttei varsinaisesti säikähdä tai lakkaa
toimimasta.
