Lohjalla lauantaina.

Oltiin Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) kanssa lauantaina 25.5. Lohjalla Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajien (LÄGI) järjestämissä agilitykisoissa. Kolme starttia SM-kisoissakin ylituomarina toimivan Herralan Ritvan radoilla. Kotiin tuomisina pari nollaa ja hylly, elikkäs oikein mukavaa tulostasoa jälleen.

Suotta hätiköin agilityradoilla puomien kontaktit, vaikka olisi ollut aikaa varmistaa homma kunnolla. Jokatapauksessa kolme hyvää ja sujuvaa suoritusta. Yhteistyö pelaa. Toinen suorituksemme hylkääntyi kolmanneksi viimeisellä aidalla, kun vedin Ursan esteen ohi, koira ajautui esteen taakse ja hyppäsi väärään suuntaan. Kaikkiaan kuitenkin loistopäivä, joka antaa varmuutta siihen, että pystymme virheettömiin suorituksiin kaiken sen agilitytaukoilumme jälkeenkin. Hellekeli ei juuri päässyt haittaamaan meininkiä, mikä on enemmän kuin positiivista tietysti. Draivi ja keskittyminen säilyi loppuun asti.

Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue! :)

A-kisa, 0/-3,64, sij.4./36 (nopeus 3,78m/s)
C-kisa, HYL
B-kisa, HR, 0/-2,10, sij.6./40 (nopeus 4,06m/s)

1-3-luokan agilitytreenit 21.5.

Eilen osallistuimme Ursan (Nutukas Ursula) kanssa ensimmäistä kertaa JAUn (Järvenpään agilityurheilijat) agilitytreeneihin. Homma eteni pika-aikataululla, kun aamulla vasta sain viestiä, että minut oli hyväksytty koejäseneksi seuraan ja illalla olimme jo kentällä. Meidät on Ursan kanssa pykätty 1-3-luokan kisaavien ryhmään ja treenaamme tiistaisin klo 18 alkaen Ristinummen kentällä Järvenpäässä.

Illan varsinainen treeni oli yli puolen vuoden tauon jälkeen meille oikein passeli hyppyradan pätkä, rimat oli noin 50-55cm huitteilla. Pointtina oli pitkälti takaaohjaus ja koiran irtoaminen, mitkä molemmat ovat meille selkeitä kehittymisen paikkoja. Ursa toimii kyllä suurimmassa osassa tilanteista paremmin, jos saan ohjattua ja vedätettyä sitä edestä, joten jatkossakin varmaan edestäohjaus tulee olemaan "se meidän juttu". Kaikkeahan on silti hyvä osata ja näitä irtoamisharjoituksia täytyy tehdä myös itsenäisesti etu- ja satunnaispalkalla.

Teimme pätkän heti kättelyssä puhtaasti loppuun, mutta meno oli jokseenkin tahmeaa. Toki pitkä treenitauko plus lämmin aurinkoinen kelikin teki tässä varmasti osaansa. Koutsin avustuksella pätkittiin treeniä pienempiin osiin ja päästiin palkkaamaan Ursaa satunnaisesti edestäpäin, jolloin saatiin irtoavuuttakin mukaan. Loppua kohden meno paranikin, kun Ursa tajusi, että se voi edetä minusta poispäin ja se palkitaan siitä.

Toisena treeninä kerkesimme lopuksi tehdä vielä irtoamisympyrää, jossa oli kuusi hyppyä ja putki. Tässäkin palkattiin Ursaa satunnaisesti ja ihan viimeiseksi saatiin Ursasta irti oikein mukavaa irtoamista putkeen. Tämä on sellainen helppo hauskanpitopätkä, jonka voisi rakentaa, kun käy itsenäisesti treenaamassa, vähitellen voi sitten pyrkiä, että itse liikkuisi mukana mahdollisimman vähän, kun koira suorittaa esteitä.

Oli hauskaa päästä esteille pitkästä aikaa, vaikka tauon myötä menomme onkin kärsinyt. Kyllä tästä vielä noustaan! :)

Agilitytreenit kutsuu viimeinkin!

Nonni, nyt on meikäläinen hyväksytty JAU:n (Järvenpään agilityurheilijat ry.) koejäseneksi ja ensimmäiset treenit Ursan kanssa on jo tänään illalla klo 18.00. On jopa hieman epätodellista, että puolen vuoden treenitauon jälkeen pääsee vihdoin ja viimein kentälle. Malttamattomana odotellaan! :)

Ursa aamupäivälenkillä tietämättömänä illan huvituksista.

18.4. kirjoittelin: Haen JAUn riveihin.

Onnelliset.

Omituiset Metsähippa ja Tunturirisakas.

Umbra epävirallisessa lammaspaimennustaipumuskokeessa.

Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Päijät-Hämeen aluekerho järjesti epävirallisen paimennustaipumuskokeen lampailla eilen lauantaina 11.5.2013. Järjestämispaikkana oli Swedun paimennuskoulu Somerolla. Arvostelu suoritettiin Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran omia koetta varten suunniteltuja arvostelukriteereitä noudattaen ja tavoitteena oli rentomielinen, iloinen tapahtuma koiransa paimennustaipumuksista kiinnostuneille.

kuva Katja Torn

 

Kasvateistani Umbra (Omituinen Umbra) oli mukana kyseisessä epävirallisessa lammaspaimennustaipumuskokeessa. Se ei läpäissyt koetta, mutta ohjaajansa ja oman ihmisensä Katjan sanoin se ei toisaalta tehnyt mitään yllättävääkään. "Se teki välillä hommia ihan satanen lasissa ja sitten se söi papanoita. Ja sitten se taas teki töitä. On-off - meiniki johtuu mun nähdäkseni siitä, että hallintaa on treenattu aika reilusti ja toisaalta siitä, että Umbra nyt vaan on sellainen on-off -tyyppi. Selkeästi siis omistajansa oloinen tempperamentiltaan, kiihtyy nollasta sataan. Hieno se silti oli ja hyvin on oppinut sen, mitä on jauhettu, eli lampaat on mun. Katsotaan saanko vielä joskus yhdistettyä reippaan tekemisen ja lampaista luopumisen paremmin ja kokeillaanko joku toinen kerta uudestaan. Treenit siis jatkuu. :)"

 

EPÄVIRALLINEN PAIMENNUSTAIPUMUSKOE
Omituinen Umbra

 

12.5.2013, Somero

Tuomari Petri Mannonen

 

Arvostelu oli 1-5 ja keskiarvolla 3 koira läpäisi testin.

0 (ei osoita) -> 5 (osoittaa voimakkaasti)

1. Kiinnostus paimennettaviin: 3
Kiinnostus kestää suuren osan ajasta
2. Taipumus hallita laumaa: 1
Pientä yritystä, mutta ei oikein tiedä mitä tehdä. Vähän juoksutuksen makua ajoittain.
3. Henkinen kestävyys: 2
Ajoittain piti omia taukoja, ei häiriinny kuitenkaan kauheasti pakoitteista
4. Yhteistyökyky ohjaajan kanssa: 2
Yritystä oli, muttei oikein tiennyt, mitä tehdä.

Kokonaisvaikutus ja tuomarin yleisarvio:
Käyttää haukkua, yritystä paimennukseen ajoittain, muttei oikein tiedä, mitä tehdä. Koulutettavissa.

Mahtava ja erittäin kiinnostava juttu Katja, että käytit Umbraa kokeessa. :)

Hiirenkorvia ja valkovuokkoja.

 

 

Kero harrastaa.

Vaikka ikää onkin vasta rapiat 5kk, niin Kero (Omituinen Miilumaljakas) on kerinnyt touhuta jo useammallakin harrastusrintamalla, agilityssa, pelastuskoiratouhuissa ja rally-tokossa. Kero vaikuttaakin varsin pätevältä pieneltä harrastuskoiran alulta. Pikkukaverin kuulumisia löytyy Päivin pitämästä blogista, jota päivitellään ahkerasti.

Pari Videota Keron edistymisestä:
9.5.2013, Noutoharjoituksia pihalla.
3.5.2013, Talvikauden viimeiset agilitytreenit.

On se vain hieno, taitava ja ahkera pentu, jolla on hieno, taitava ja ahkera ohjaaja! :)

Nalle

päivitetty 23.10.2014

KUKKIPUUN GUORVIL

FIN47948/05

uros, hallava, s.19.9.2005
i. Nutukas Gimis e. Kukkipuun Varri
kasv. Leila Snellman, Hammaslahti
om. Marja Kettunen

Lonkat A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0

Kaksi kertaa tarkastetut silmät.
Silmissä ei HC-, PRA- tai RD-muutoksia,
viimeisin tarkastus 31.5.2014

prcd-PRA terve/clear, a
Pompen-taudin suhteen terve, a

Näyttelytulos AVO-ERI2, PU2, SERT
Katselmus, 2006 Pen-u sij.2.

Luonnetestattu loppupistein +113, laukauskokematon

Nalle KoiraNetissä

JÄLKELÄISET

OMITUINEN Sienisaalis, s.2012, e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula

n. TUNTURIRISAKAS - prcd-PRA a, napatyrä, PAIM-T
u. MIILUMALJAKAS - prcd-PRA a, pieni napatyrä
n. HALLAHIIPPO - prcd-PRA a, pieni napatyrä
u. PATINANASTAKKA - prcd-PRA a, pieni napatyrä

NEREANEIDON Haaveen pennut, s.2011, e. Piiparipojan Aurelia

u. HAAVEEN AARRE - prcd-PRA a
u. HAAVEEN AATOS - C/B, terveet silmät, polvet ja kyynärät, prcd-PRA a
u. HAAVEEN ONNI - B/B, PPM, terveet polvet ja kyynärät, prcd-PRA a, JUN-EH, Kats. Nuo-u sij.
u. HAAVEEN VOITTO - prcd-PRA a
n. HAAVEEN HELINÄ - A/A, terveet silmät ja polvet, prcd-PRA a

SISARUKSET

u. GIEVA - prcd-PRA a, kastroitu (ei terveydellisiä syitä)
u. GUORRU - prcd-PRA a
u. GUOVDA - prcd-PRA a
n. GOATNIL - C/B, terveet silmät (PPM), prcd-PRA a, kyynärät 0/0, LTE +160, poropaimennuskoe, JUN-ERI3, Kats. Pen-n sij.3.

toukokuu 2008

kuva Marja Kettunen

lokakuu 2014

Nalle on suhteellisen tasainen, rauhallinen ja maailmaan hötkyilemättä suhtautuva uros. Sen parhaimpia puolia ovat ehdottomasti lähellä pysyvyys ja vahva laumavietti, kun se pitää melkein huolestumiseen saakka kurin siitä, että porukka pysyy kasassa. Nalle on irtipitovarma, pihassa pysyvä, avoin ja ystävällinen koira, joka tulee aika hyvin toimeen toisten koirien kanssa.

Samassa laumassa Nallen kanssa asustaa vajaa puoli vuotta vanhempi uros Kukkipuun Balva, pojista Nalle on laumassa johtajana. Nalle on ollut ilmeisen helppo koira, joka on ollut ihmiselleen yksi elämän koira. Sen pääasiallisena tehtävänä on toimia seuralaisena ja koiran kokoisen kolon täyttäjänä, se pääsee reissaamaan ja vaihtamaan maisemia ihmistensä kanssa. Kulkee mukana kuin ajatus.

Rakenteeltaan Nalle on vahvaluustoinen ja runsasturkkinen, hyvin rakentunut koira.

Nallella on kaksi pentuetta, vuonna 2011 Nereaneidon kenneliin syntyi neljä urosta ja yksi narttu, emänä Piiparipojan Aurelia. Syksyllä 2012 Nallesta tuli Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) sulhanen ja maailmaan ilmiintyi Omituinen Sienisaalis, kaksi urosta ja kaksi narttua. Neljä kappaletta reippaita, kontaktin haluisia ja varsin fyysisen oloisia pieniä harrastuskoiran alkuja.

LUONNETESTI

Hauho 8.5.2010
Jorma Lankinen ja Pekka Orava
Loppupisteet +113

Toimintakyky +1, kohtuullinen
Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu -1, haluton
Taisteluhalu -2, riittämätön
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +2, kohtuullisen vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus ++, laukauskokematon

NÄYTTELYARVOSTELUT

Janakkala 10.5.2008, Korpela Reino
Musta vaalean ruskein merkein. Keskikokoinen. Oikeat mittasuhteet. Komea uroksen pää, hyvät silmät ja korvat. Sopiva rungon vankkussaste. Hyvä raajaluusto ja kulmaukset. Hyvälaatuinen karvapeite. Liikkuu hyvin. Lonkalle kaartuva häntä. Mukava luonne.
AVO-ERI2, PU2, SERT

PAIMENSUKUISEN LAPINKOIRAN SEURA RY:N KATSELMUSARVOSTELUT

kuva Päivi Reiman

Kontiolahti, Kontiolahden ampumahiihtostadion 22.4.2006, Wilhelmiina Virolainen
7kk:n ikäinen uros. Huomattavan paksu turkki. Ilmeikäs pää. Hyvätmittasuhteet. Erittäin hyvin kulmautunut. Ei anna katsoa hampaita. Hyvä hännänkiinnitys. Hyvät liikkeet.
Pen-u punainen nauha, sij.2.

joulukuu 2012

Rohton näyttelytulos ja uusintasilmätarkastus.

Rohto (Omituinen Ohtonen) kävi viime lauantaina 27.4. Pellossa ryhmänäyttelyssä sekä sen yhteydessä järjestetyssä silmätarkastuksessa.

Rohto syksyllä 2012.

Silmät syynäsi Sanna Knuutinen eläinlääkäriasema Akuutista Oulusta. Tuloksena edelleen terveet näkimet, mutta kuvailevat kommentit osioon merkattiin seuraavaa: "OV: hyvin hailakat muutokset symmetrisesti linssin etukapselissa: PPM jäänne? Seuranta 6-12 kk."

Marika käyttää Rohtoa puolen vuoden päästä uusintasilmätutkimuksessa, toivotaan, että muutokset pysyvät harmittomalla tasolla. Tällä hetkellä ne eivät kuitenkaan siis onneksi vaikuta näkökykyyn, eivät estä jalostuskäyttöä eivätkä vaadi mitään lääkitystä tai toimenpiteitä.

Näyttelystä Rohto nappasi seuraavanlaisen arvostelun:

Pello 27.4.2013, Mari Lackman
4v. Kookas, erittäin hyvätyyppinen, hyvä sukupuolileima, hyvä ylälinja, hieman luisu lantio. Oikea rungon malli, mutta raajaluusto saiai olla kokoon nähden vankempaa. Niukasti kulmautuneet raajat. Liikkuu kapeasti edestä ja takaa, sivuliike saisi olla tehokkaampi. Hyvä karvan laatu, mutta tänään ei pohjavillaa.
AVO H

Merkillistä menoa.

 

Viime viikonloppuna Ritu (Omituinen Tunturirisakas) kerkesi saamaan pikkumaistiaisia siitä millaista on leikkiä Kitkan (lapinporokoira Nutukas Porokahvinporo) kanssa, kun kävimme porukalla jaloittelemassa hetken verran Katselmuksen ohessa. Tietysti piti päästä riekuttamaan tyttöjä oikein ajan kanssa ilman häiriötekijöitä. Meiningissä oli yhteinen raju sävel, kun mustat painalsivat tänään aamupäivästä hurrrrjana pitkin Leppäkorven peltoja. Eipä siinä suurimmalta osin pysynyt kamera tyyppien menossa mukana. Juostiin, painittiin ja lutrattiin ojissa. Kokoero ei haitannut ollenkaan, sen verran täpäkkä ja reipas tyyppi Ritu on ja Kitkakin osasi nätisti ottaa huomioon, että toinen merkillinen on ainakin vielä toistaiseksi vähän pienempi.

 

Peltoilun lopputuloksena oli erittäin likainen ja märkä, mutta eloonsa tyytyväinen ja jokseenkin väsynyt koiranpentu. Kiitos Katja ja Kitka riekkureffeistä, pistetään uusiksi! :)

 

Ritu (Omituinen Tunturirisakas) tänään tasan 5kk.

Luna-mamman ilmeellä.

Noita (Omituinen Källeröinen).

 

Lisää kevätkuvia Noidasta.

Pussaava täti ja eno.

Lauanataina 27.4 Ritu (Omituinen Tunturirisakas) kävi pyörähtämässä Nutukas-Eevan pihalla Rajamäessä.

 

"Mene pois pussaava täti, haluan tutustua enooni."

Lapinporokoira Nutukas Deictic Lujah (vas.), Omituinen Tunturirisakas ja Nutukas Ukri.

 

Sirene ja Ritun pussaava eno Ukri.

Nutukas Ukri, i. Nutukas Ungelo e. Nutukas Illusia

Omituisia sisaruksia pellolla.

LAUANTAI 27.4., TUOMARINKARTANO

Omituinen Tunturirisakas ja Hallahiippo.

Ritu (Omituinen Tunturirisakas) ja Hilu (Omituinen Hallahiippo) päästelivät höyryjä viime viikonloppuna katselmustunnelmointien ohessa läheisellä pellolla. Kuvat kertovat enemmän mitä pystyisin sanoin kuvaamaan. Tyypit juoksivat, juoksivat ja juoksivat. Ensin Hilu edellä ja Ritu perässä hännästä välillä nappaillen, kunnes Ritu tajusi, että kerrankin sillä on tasaväkinen leikkikaveri ja jos se pistää vielä yhden vaihteen silmään, niin sisko ei saa sitä kiinni. Osat siis vaihtuivat. Ritu painalsi korvat lintassa pitkin sänkipeltoa Hilu ihan kannoillaan turhautuneesti haukkuen, kun ei saanut kiinni siskoaan, jonka sparraajana on toiminut paras, tyttösten sporttinen urheilijaemo Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula).

Takaa-ajotilanne.

 

Hilu painaltaa häntää tapailevaa siskoaan karkuun.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihana, onnellinen Hilu.

 

 

 

 

 

Ritulla on hyvät kaarreajo-ominaisuudet.

 

SUNNUNTAI 28.4., TUOMARINKARTANO

Omituinen Miilumaljakas ja Tunturirisakas.

Seuraavana päivänä samaiselle pellolle kirmasivat yhteistuumin toinen sisaruskaksikko, Ritu (Omituinen Tunturirisakas) ja Kero (Omituinen Miilumaljakas). Päivän päätteeksi pentujen paukut olivat vähissä, mutta silti saatiin aikaiseksi riehakasta kirmailua ja rajua painia, joskin asteen verran kiltemmissä merkeissä kuin siskosten edellispäivän riekkutreffeillä.

Ritun tiukka puruote.

 

 

 

 

Kiitos riekkuseurasta Hilu ja Kati sekä Kero ja Päivi, Ritulla oli kivaa!