Iloista Pääsiäistä.

 

Ratavirheetöntä menoa HAUn kisoissa.

Ihmeiden aika ei ole ohi. :) Osaamme edelleen 'yhtään mitään' ja meissä on edelleen tarpeeksi puhtia ja riittävästi kuntoa radalla juoksemiseen.

En olisi uskonut, että Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) pennutuksen jäljiltä yli puolen vuoden mittaiseksi venähtäneen agilitytauon jälkeen olisi minkäänlaisia uutisia jaettavaksi. Kisattiin tänään Ursan kanssa kolmen startin verran Helsingin Agility Urheilijoiden järjestämissä pääsiäiskisoissa (tuomari Minna Räsänen) ja onnistuttiin haalimaan kasaan kolme ratavirheetöntä suoritusta, ensimmäinen rata rapialla sekunnilla yliajalle ja kahdelta viimeiseltä tuplanolla.

Kaikkiaan tekemisestä jäi yllättävänkin hyvä fiilis. Tauko näkyi kyllä suoraan etenemisnopeuksissamme, jotka olivat tipahtaneet roimasti aikaisemmasta, mutta pääasia on kuitenkin, että yhteistyö ja varmuus tekemiseen on säilynyt. :)

Tulipa taas todistettua - lahjattomat treenaa. :)

C-kisa, 0/1,27, sij.6./61 (nopeus 3,43m/s)
B-kisa, HR, 0/-1,70, sij.10./62 (nopeus 3,73m/s)
A-kisa, 0/-1,20, sij.15./56 (nopeus 3,68m/s)

Meidät nähdään agilityareenoilla sunnuntaina!

Jännittää niin maan vietävästi.

Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ei ole sitten syyskuun käynyt agilitykisoissa. Yli puolen vuoden tauko kisaamisesta ja melkein sama treenaamisen osalta. Parisen viikkoa sitten Ursa suoritti noin kahdeksan estettä Vuokkoset Areenalla järjestettyjen agilitykilpailujen lämmittelyesteillä - puhtaasti ja mallikkasti kylläkin - ja nyt olisi sitten odotettavissa kisat tulevana viikonloppuna...

Totaalinen agilitytauko Ursan mammautumisen vuoksi on jäämässä taakse. Osaammeko me enää yhtään mitään?! Onko meissä tarpeeksi puhtia ja riittääkö meillä edes kunto radalla juoksemiseen?!

 

ROHKAISUKSI

Olemme me sentään joskus osanneet jotain ja meidän kuntokin on riittänyt...

 

...yritän luottaa siihen, että ihan kaikki osaamamme ei ole voinut unohtuakaan.

Halti Rukalla.

Sienisaaliin pohjoisin jäsen, kuusamolainen Halti (Omituinen Patinanastakka) Rukan kadehdittavan komeissa maisemissa.

 

Halti 15vk.

 

 

kuvat Jaakko Tiermas

Terra



OMITUINEN TERRA

FIN29049/07

narttu, riistanvärinen (sudenvärinen), s.30.4.2007
i. Delete e. Nutukas Illusia
kasv. Susanna Kangasvuo, Jyväskylä
om. H. Berndtson-A., Helsinki

prcd-PRA terve/clear, a
napatyrä, steriloitu

SISARUKSET

n. OKRA - C/C, terveet silmät, polvet ja kyynärät, AVO-H, Kats. JUN-n 4., 1 pentue (i. Kylkim. Michael Vronsky)
n. SIENNA - prcd-PRA a, pieni napatyrä
n. UMBRA - D/D, kyynärät 0/0, terveet silmät, prcd-PRA a, steriloitu, LTE +112, MH-kuvattu, poropaimennuskoe

Terra KoiraNetissä

Terra on tuuheaturkkinen, kaunisrakenteinen ja hyväkuntoinen sudenvärinen narttu. Se on fiksu, oppimiskykyinen ja sosiaalinen koira. Se kykenee rauhoittumaan, mutta on luonteeltaan kuitenkin enemmän toiminnanhaluinen ja kohtuullisen vilkas. Terra tapaa liki päivittäin seurapiiriinsä kuuluvia koiratuttavuuksia, se suhtautuu hyvin kaupungin vilskeeseen ja erilaisissa kulkuvälineissä matkustamiseen.

Koirana Terra on kaikin puolin tasapainoisen oloinen ja miellyttävä luonteinen, jonka kasvua on osattu ohjata oikeaan suuntaan, vahvistaen johdonmukaisesti maltillisuutta selkeät rajat asettaen. Terra on käynyt koirakoulua pennusta asti, TOKOn perusasiat, alokasluokan ja osa korkeampienkin luokkien liikkeistä sekä kirjava joukko erilaisia temppuja ovat hallussa. Terra on oppimishaluinen ja kekseliäs koira, joka haluaa toimia yhdessä ihmisensä kanssa.

Terra asustaa Helsingissä, kerrostalokoirana, metsät, iso piha ja merenranta ympäristönään. Se on luonnossa liikkujan kaveri ja retkikoira, jonka kanssa on vaellettu paljon lähtien Nuuksion kansallispuistosta aina Lappiin saakka. Lisäksi se lienee päässyt myös purjehtimaan ja melomaan ulkoilmaharrastuksista nauttivan ihmisensä keralla.

Synnyinkodissaan Terra oli tumma ja pippurisen oloinen pentu, joka aukaisi ensimmäisenä silmänsä, nousi ensimmäisenä jaloilleen ja oli yleensäkin ensimmäisten joukossa reippailemassa uuteen ympäristöön, ollen myös selvästi sanomalehtivarmin. Sirpakka tapaus, jolla oli vahva tahto ja siro rakenne. Se seurasi ihmistä kiinnostuneena ja uteliaana, sekä osallistui ja oli kaikessa mukana mielellään. Terra oli pennuista vilkkain ja keskimäärin kylläkin hyvin hiljaisen pentueen kovaäänisin Persoona.

Nuuksio.

Eväät reppuun, koirat autoon ja nokka kohti lounasta. Aurinkoinen päivä pakotti pitkään ulkoiluun ja suuntasi maisemiin, joissa olen jo jonkin aikaa ollut aikeissa käydä, Nuuksioon.

 

Huikaisevan turkoosin sinistä jäätä Nuuksiossa.

 

Kevät-talvinen Nuuksio näytti meille sulana solisevia puroja, auringossa kimaltavia hankia, vihreää havumetsää ja alastomia lehtipuita sekä kiviseen rinteeseen kohmettunutta huikaisevan turkoosin sinistä jäätä. Kuljimme Korpin- ja Haukankierrokset osittain niitä toisiinsa lomittaen, aivan tavallista havumetsää, männikköä ja kuusikkoa, lammenrantoja ja maisemia vähän korkeammaltakin, jäätyneen veden liukkaaksi nuolemia laskuja.

 

Muita liikkujia ei arkipäivänä ollut juuri liikkeellä, pari kanssakulkijaa sivusi meitä etäämpää kerran ja osuivat samaan aikaan parkkipaikalle pois tullessamme. Muuten saimme kulkea aivan omalla porukalla. Kolmen tunnin vaeltelun jälkeen koirat olivat uuvuksissa ja tuntuipa matka itsessänikin. Kasvot hehkuivat vastaanottamaansa kevätaurinkoa.

 

 

Tytär ja emo, Ritu (Omituinen Tunturirisakas) ja Ursa (Nutukas Ursula).

Luna (Nutukas Illusia).

Reissukaverit Korpinkierroksella, Ursa ja Ritu.

 

 

Vielä kerran tunteella.

kuva Anssi Jokiranta

kuva Anssi Jokiranta

 

Sain julkaisuluvan Rohto Ohtosen "julkkiskuville".
Nämä ovat siis olleet julki ainakin Pohjolan Sanomien poropaimennusta koskevassa lehtijutussa 9.3.
 

KIITOS!