torstai 27. maaliskuuta 2014

Pieniä liikkeitä mahanahan alta.

Sain Noidan (Omituinen Källeröinen) Annalta mieltä lämmittävän viestin:
"Tänään tunsin ensimmäisen kerran Noidan masussa liikettä! Ihan pientä möngerrystä sormia vasten..."

Tuleva emokoira saa omien ihmistensä luona varmasti isosti huomiota ja tyytyväistä oloa. Peesaan Annan sanoja Noidan blogista ja olen enemmän kuin iloinen, että Noidasta pidetään niin hyvää huolta, Lenkkeilyä ja haaveilua kevätauringossa:
Silityksiä, rapsutuksia, höpsötyksiä, rentoja lenkkejä ja mieluisia touhuja, kaikkea on ollut emoutuvalle Noidalle runsain mitoin tarjolla. Onnellinen ja terve emo, onnelliset ja terveet pennut - niin me toivomme. :)

Anna ja Noita, 27.3.2014

Kiitos Anna ja Antti, että pidätte Noidasta niin hyvää huolta!

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Rohtoa.



Lapin reissulta etelään päin ajellessamme 12.3. piipahdimme matkan varrella Tyrnävällä morjenstamassa pitkästä aikaa Marikaa ja Rohtoa (Omituinen Ohtonen). Käytiin porukalla Rohton maastoissa pienenellä jaloittelulenkillä. Kyllä kylätienoo raikasi, kun kööri pääsi riekkumaan keväisessä kelissä.

Kiitos Marika railakkasta lenkistä sekä fantastisen hyvästä sienipiirakasta ja porkkanakakusta!

Omituinen kokoero, Rohto ja Ritu (Omituinen Tunturirisakas).

Ritu sähikäinen pisti enopuolen pään pyörälle.



Vasemmalta Hippa (O. Metsähippa), Rohto (O. Ohtonen), Ursa (Nutukas Ursula) ja Ritu (O. Tunturirisakas).
Onpahan vielä Lunankin (Nutukas Illusia) häntä osunut mukaan niin, että koko kööri on samassa kuvassa.

Ritu saa Luna-mummukkaankin (Nutukas Illusia) vauhtia.




Omituinen Ohtonen 4v 9kk

Emokoira pyöristyy.

Noidan (Omituinen Källeröinen) tiineysajasta on enää vajaa kolmannes jäljellä ja meneillään on tulevien pentujen kasvun kausi. Tässä vaiheessa jo koiran näköiset, mutta varreltaan vaatimattomat pentuset tulevat tuplaamaan painonsa vielä ennen syntymää ja sen myötä Noitakin tulee vielä kasvamaan muhkeisiin emoeläimen mittasuhteisiin.

Noita viime viikolla 17.3.

Noidan kylkikarvat ovat nousseet pystyyn mammakoiran vyötärön muotojen pyöristyessä ja Noidan oma ihminen Anna kuvaa rouvan liikkuvan leventyneen selkänsä kanssa "tätimäisen pyylevästi". Anna on päivittänyt viime viikolla Noidan kuulumisia: 39.vrk, josta seuraavassa ote esimerkkinä emokoiran arjen hankaluuksista:

Noita on aina tykännyt nukkua kotona sängyn alla. Odotan sitä aamua, kun se ei enää mahdukaan pois sieltä omin avuin. Jo nyt sängyn alle mönkiminen aiheuttaa normaalia suurempaa ähinää ja mutinaa. Aamuiset ruokahaluttomuudet ovat onneksi alkaneet hieman helpottamaan. Askel käy koko ajan rauhallisemmin. Leikkiä tuleva äitikoira ei oikein enää jaksa eikä viitsi - ellei sitten herkkupalan toivossa....

Noidan aikatauluun on viime viikolla mahtunut loishäätö ja ruokavalion muuttuminen. Se on alkanut saada energiapitoisempaa pennuille ja kantaville emoille tarkoitettua ruokaa, jotta oikeiden ravintoaineiden saanti ja kasvun edellytykset varmistuvat sekä emon, että pentujen kohdalla.

Vajaan kahden viikon päästä Noita muuttaa meille ja ruvetaan toden teolla valmistautumaan pentujen syntymään. Jännittävää!

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Ritu poropaimennuksen taipumustestissä.


Tämä on kuvakertomus Ritun (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) poropaimennuksen taipumustestin kulusta, kun kävimme 9.3. Rovaniemellä Silmäselän aidassa saamassa arviota siitä löytyykö pikkukoirassa luontaisia paimennustaipumuksia poroilla. "Nuorena on vitsa väännettävä", sanotaan, testauksessa Ritulla ikää vaatimattomat 1v 3kk. Testissä Ritu osoitti alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa vaadittavia ominaisuuksia ja läpäisi poropaimennuksen taipumustestauksen kaiken kaikkiaan hienoin arvosteluin.

Kaikki kuvat ellei toisin mainita: Elina Seppänen. Isot kiitokset!

Porokoirakerho ry.:n järjestämä poropaimennustesti on käynyt läpi varsin mittavan uudistuksen aikaisempiin vuosiin verrattuna. Isoin muutos lienee se, että koira on koko testauksen ajan liinassa ja testaustilanteesta pyritään tekemään mahdollisimman hallittu ja rauhallinen kaikille osapuolille. Lisäksi tulospuolella aikaisemman hyväksytty/hylätty -asetelman oheen on tullut vaihtoehto, että tuomarit voivat suositella koiran testaamista uudelleen mikäli koiraa ei saada työskentelemään oikeassa viretilassa ja ohjauksessa tai mikäli koirassa ei havaita riittäviä paimennustaipumusominaisuuksia tässä testimuodossa kyseisenä päivänä.

Poropaimennuksen taipumustestin kulku:
Testissä kiinnitetään erityisesti huomiota koiran luontaisiin taipumuksiin. Koira suorittaa kokeen liinassa elleivät tuomarit toisin päätä. Poroille ja koiralle taataan turvallinen ja mahdollisimman rauhallinen mahdollisuus osoittaa paimennustaipumukset. Pääosin tarkkaillaan koiran kiinnostusta parttiota kohtaan, asennetta työskentelyyn sekä yhteistyö-ja oppimiskykyä. 
Poropaimennuskokeen säännöt, Porokoirakerho ry.

Nykymuotoisessa poropaimennuksen taipumustestauksessa on kolme osiota. I. Soveltuvuusosio II. Paimennustaipumusosio ja III. Paimennustyyli. Testauksen kaksi ensimmäistä osiota ovat tärkeimpiä testin lopputuloksen kannalta ja testauksen viimeinen osio tuo lisätietoa koirasta, mutta ei sinänsä vaikuta testin lopputulokseen. Ensimmäinen osio tapahtuu poroaidan ulkopuolella ja siinä tarkkaillaan koiran ja ohjaajan välistä suhdetta, onko koira hallinnassa ja miten se suhtautuu vieraaseen ihmiseen (tuomari), lisäksi koiran fyysinen kunto arvioidaan silmämääräisesti. Jos tässä vaiheessa huomataan, että koira on hallitsematon, arka, aggressiivinen tai huonokuntoinen, testi hylätään jo ennen varsinaista paimennustaipumusosiota.

Ritu läpäisi ensimmäisen osion parhain mahdollisin arvosteluin. Ritu oli hallinnassa ja asenteeltaan rauhallinen, se suhtautui vieraaseen ihmiseen avoimesti ja ystävällisesti ja oli fyysisiltä ominaisuuksiltaan terve sekä soveltuva jatkamaan testausta eteenpäin. "Oikein tuollainen soveltuva ja kompakti pakkaus", kommentoi ohjaavana tuomarinamme toiminut Tiina Pulska Ritun fyysistä olemusta.

Hymyillen kohti paimennustaipumusosiota. Taustalla ohjaava tuomari Tiina Pulska.

Testauksen toisessa osuudessa, paimennustaipumusosiossa, koira laitetaan noin kymmenen metrin liinaan ja ohjaavan tuomarin avustuksella koira ja ohjaaja menevät aitaan, jossa testataan koiran osoittamia paimennustaipumuksia. Ohjaava tuomari neuvoo koiran ohjaajaa koko testauksen ajan, jotta koirasta saataisiin näkyviin paimennustaipumuksia mahdollisimman monipuolisesti. Koiraa arvioidaan sen mukaan miten se testin aikana toimii, painottaen arvostelua testauksen loppuun. Jos koira osoittaa tässä vaiheessa voimakasta pelkoa tai aggressiivisuutta ihmisiä tai paimennettavia eläimiä kohtaan tai jos se on aidassa täysin toimintakyvytön suoritus hylätään kyseisen koiran osalta.

Paimennustaipumusosiossa Ritu osoitti kiinnostusta parttiota kohtaan, se oli hallinnassa ja oli olemukseltaan ja asenteeltaan tasapainoinen, valpas ja rauhallinen. Kaiken kaikkiaan Ritu siis suhtautui poroparttioon toivotulla ja halutulla tavalla ja sai parhaat mahdolliset arvostelut tästäkin osiosta.

Testauksen jälkeisessä suullisessa arvioinnissa tuomarit avasivat Ritun suoritusta tarkemmin. Ritulla oli jonkun verran sijaistoimintoa (papanoiden syöntiä, haistelua jne.), joten toki se otti tilanteesta jossain määrin painetta. Joskin kaikkiaan kuitenkin todella vähän, erityisesti kun ottaa huomioon sen, että Ritu on vasta rapian vuoden ikäinen. Se oli hyvin hallinnassa, kuulolla ja kysyi kyllä mitä tehdään, vaikka tietysti sitä voisi iän tullen kehittää ja vahvistaa, että Ritu tulisi helpommin mukaan kakansyöntitalkoista ja sen sellaista. Tuomarit pitivät erityisesti siitä, että Ritu oli aidassa heti alusta alkaen täysin oikealla asenteella, lisäksi sen asenne säilyi samanlaisena koko testin ajan eikä se missään vaiheessa lopettanut töiden tekemistä. Ritun ikä huomioiden testaus lopetettiin hieman lyhyempään, silloin kuin koira oli varmasti hyvällä asenteella liikenteessä. Tarkoituksena ei ole suotta lisätä koiran painetta tai odottaa sitä kun se väsähtää. Tärkeämpää on jättää koiralle hyvä kokemus siitä mitä paimennus on ja lopettaa oikeanlaiseen tunnetilaan. Tuomarit tähdensivät vielä sitä, että jos ja kun paimennusharjoittelua Ritun kanssa jatkaa, niin olisi tärkeää pyrkiä säilyttämään nimenomaan se oikea työskentelyasenne ja välttää sitä, että koira väsyy. Se että Ritu on valpas, rauhallinen ja tasapainoinen eikä paineistu paimennettavista eläimistä yhtään, antaa hyvät pohjat jatkoa ajatellen.

Testauksen kolmas osio arvostellaan osittain toiseen osioon limittyen. Osiossa tarkkaillaan koiran paimennustyyliä eli sitä miten koira pyrkii hallitsemaan poroja ja vaikuttamaan parttioon. Koiraan pyritään tietysti ohjaamalla vaikuttamaan, jotta se voisi oppia mikä on kannattavaa porojen liikuttelun kannalta. Pääasiassa koira pyritään saamaan työskentelemään ensin oikealla asenteella, jotta paimennustyylin arviointi olisi mahdollista. Asenteella tarkoitetaan koiran viretilaa. Riehakas tai paineistunut koira ei yleensä työskentele selkeästi. Rauhallinen, mutta valpas koira on tasapainoinen ja pystyy keskittymään oppimiseen ja porojen lukemiseen. 

Tuomareiden paimennustyyliosion arvioinneissa Ritu sai yhtä lukuunottamatta kaikista osa-alueista arvion 'sopivasti'. Se sopeuttaa voimankäyttöä parttiota kohtaan ja pyrkii pitämään parttiota koossa, se työskentelee liikkumalla sekä keskittyy tarkkailemaan parttiota. Haukkua emme tänään kuulleet Ritun suusta lainkaan. Kaiken kaikkiaan Ritu tuntuu olevan luontaisislta paimennusominaisuuksiltaan oikein mainio paketti. Arvostelulomakkeeseen tuomarit kirjasivat loppukommentit: "Hyvä laumanlukutaito ja kiertämistaipumusta. Hyvä paineensietokyky ikäisekseen. Lupaava nuori koira."

Suullisen palautteen aikana tuomarit kommentoivat, että Ritulla ei ole ainakaan vielä toistaiseksi mitenkään älyttömän paljon voimaa, eikä se siis anna kovin suurta painetta poroille. Koirana Ritu on kuitenkin ihailtavan itsevarma ja se pelaa sillä varmuudella ja periksiantamattomuudella paljon myös porojen kanssa. Se työskentelee melkeinpä täysin liikkumalla ja jonkin verran tuijotuksella. Ritulla tuntuu olevan ihan selvä kiertämistaipumus eli se lähti kiertämään poroparttiota kyljen kautta, eikä pyrkinyt tölmäämään suoraan parttiota päin, jolloin lauman hajoamisen vaara kasvaisi selvästi.

Ritu suhtautui koko hommaan varsin rauhallisesti ja paineistumatta, vaikka toisaalta se oli myös hyvin tarkkaavainen poroparttion suhteen. Tuomarit tuntuivat tykkäävän Ritusta aika lailla ja kehuivat sen loistavaa paineensietokykyä. "Aika makia paketti!", tiivisti Tiina tuntemuksiaan ja toinen tuomari Minna Mäntyranta-Mustonen kommentoi Ritua sanoin: "Se on semmonen varman työn tekijä." 

Tarkkaillaan.



Ritu on hyvin itsevarma nuoresta iästään huolimatta.






Paimennustaipumus- ja paimennustyyliosiot takana.
Söpöyslisäpisteiden haussa tuomareiden tykönä.


Ritun asenne testin lopussa oli rauhallinen mutta valpas, 
se oli edelleen poroista kiinnostunut ja tarkkaili niiden liikkumista.

"Pieni koira suuri sielu. Joo siis nuo sen silmät... silmistä se kyllä näkyy...",
takelteli tuomari lumoutuen Ritun pikisilmien katseeseen.
PAIM-T Omituinen Tunturirisakas

Pienen paimenkoiranalun ansaitut rapsutukset.


Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue!

ARVOSTELU

Rovaniemi 9.3.2014, hyväksytty
Tuomarit Tiina Pulska ja Minna Mäntyranta-Mustonen
Suorittanut paimennustaipumustestin poroilla Poikajärven paliskunnassa Silmäsedän aidassa.

I Soveltuvuusosio
Koira kohtaa tuomarin, tarkastetaan koiran soveltuvuus paimennustestiin
1. Koiran hallittavuus ja asenne - Hallinnassa, rauhallinen (a.)
2. Sosiaalisuus ihmistä kohtaan - Avoin, ystävällinen (a.)
3. Fyysinen soveltuvuus - Terve, soveltuva (a.)

II Paimennustaipumusosio
Ohjaaja ja koira siirtyvät tuomarin ohjeistuksella aitaukseen (koira liinassa), testataan paimennustaipumukset poroilla
1. Kiinnostus parttioon - Kiinnostunut, tasapainoinen (a.)
2. Hallittavuus, kontakti ohjaajaan - Hallinnassa, valpas (a.)
3. Asenne, olemus - Tasapainoinen, valpas, rauhallinen (a.)

III Paimennustyyli
Tarkastellaan koiran pyrkimyksiä vaikuttaa parttion liikkumiseen
Sopeuttaa voimankäyttöä parttiota kohtaan - sopivasti
Pyrkii pitämään parttiota koossa - sopivasti
Työskentelee liikkumalla - sopivasti
Haukkuu - ei lainkaan
Keskittyy tarkkailemaan parttiota - sopivasti

Kommentteja
Hyvä laumanlukutaito ja kiertämistaipumusta. Hyvä paineensietokyky ikäisekseen. Lupaava nuori koira.

torstai 6. maaliskuuta 2014

Noita on todistettavasti tiineenä!

Toissapäivänä maanantaina 3.3. Noidan (Omituinen Källeröinen) oma ihminen Anna pirautti varsin odottamattoman, mutta äärimmäisen positiivisen puhelun. Toisen koiran eläinlääkärikäynnin yhteydessä Iitissä Anna oli kysäissyt eläinlääkäri Taina Rautellilta, josko hänellä olisi ylimääräistä aikaa ultrata Noita ja josko pentusia olisi mahdollista havaita, vaikka maanantaina astutuksesta olikin kulunut vasta 25 vuorokautta. Eläinlääkärillä oli aikaa ja pikavilkaisulla ultralla oli kuin olikin havaittavissa kolme alkiorakkulaa, joissa oli sikiö. Jos mahakarvoja olisi ajeltu enemmän ja jos tutkimusta olisi tehty laajemmin, niin sikiöitä olisi kenties voinut ehkä näkyä useampikin.

Melkoisen ihania uutisia! :) Nyt voi tosissaan ruveta intoilemaan pennuista, sillä näyttää totisesti siltä, että Noita on tukevasti tiineenä Jullelle (Kukkipuun Bakti) ja huhtikuussa maailmaan on luvassa pesueellinen pikku-Noitia ja/tai pikku-Julleja.

Annan raportti aiheesta Noidan blogissa: Noidan salaisuus, josta lainaus emoutuvan Noidan tiienehtyvästä olemisesta parin viime viikon ajalta:

Noita on vaalinut salaisuutta masussaan hartaasti viime viikot. Ei se ole puhua pukahtanut, onko niitä toivottuja tulossa vai ei. Tarkkasilmäiseltä emännältä ei tosin mikään ole jäänyt huomaamatta. Ensimmäisten viikkojen ahmatista ja haaveilijasta on tullut viimeisen viikon aikana kärttyinen, aamupahoinvoiva reppana, joka hellyydenkipeyden puuskissaan heittäytyy tämän tästä kainaloon paijattavaksi. Lenkillä tahti on leppoisan letkeä, eikä mammautuvaa otusta ole voinut, eikä tarkemmin ajateltuna tarvinnutkaan komentaa juuri mistään. Noita kulkee ja toimii kuin ajatus, eikä mitään ylimääräistä tohotusta ole viime viikkoina nähty. Uni on maittanut Noitalaiselle harvinaisen hyvin. Hellästi masua tunnustellen olen laittanut merkille pienen pyöristymisen, mutta mistä näitä nyt tietää. Kyllähän sitä itse kullakin välillä turvottaa.

Annan aikaisempina viikoina huomiolle laitetut ennusmerkit ovat nyt todistettu pentujen tekeytymisen merkeiksi. Melkein jo tunnen nenässäni pienten pentujen tuoksun ja voin kuvitella ne kaarelle taipuneet selät ja vipattavat pikkuhännät, kun tyypit ritirinnan hamuavat maitobaarissa ravintoa. Hienoja uutisia todella! :)

Vastasyntynyt esikois-Noita sekä emo Luna (Nutukas Illusia) 17.6.2009