Puolikas vuosikymmen täyteen Karhupennuille.

Hippa (Omituinen Metsähippa) 17.6.2014.

Tänään tasan viisi vuotta sitten Luna pyöräytti maailmaan neljä Omituista Karhupentua.

Suuren suuret onnittelut Noita (O. Källeröinen), Hippa (O. Metsähippa), Rohto (O. Ohtonen) ja Pihka (O. Pihkakinttu)!

Luvassa aistimaailman avartumista.

Kyllä vain, tällä epelillä oli tänäaamuna oikea silmä kokeilevasti rakosellaan! Josko sitä rupeaisi pikkuhiljaa tsekkailemaan miltä maailma näyttää. Muutama päivä sitten huomasin, että pikkutyypin korvatkin olivat hieman raottuneet. Nyt ne selvästi jo värähtelee kovemmille äänille, joten jollain tavalla jätkä rupeaa hiljakseen havainnoimaan äänimaisemaakin. 

Noita-emo (Omituinen Källeröinen) pääsi emonsa Lunan (Nutukas Illusia) eli pikkujätkän mummun kanssa terassille nauttimaan ihanan keväisestä lämpimästä päivästä. Kerjäämään kahvittelijoilta ja kyttäämään maailman menoa terassilta. Koiramammoilla oli ihan samanlaiset elkeet, leuka polvelle tai syliin ja suloisin kerjuuilme naamalle.

Noidan antibioottikuuri loppui eilen ja sektiosta on ihan pian kaksi viikkoa. Sen kunniaksi päätin kävelyllä päästää Noidan pitkästä aikaa vapaaksi. Noitahan on ulkoillut synnytyksen jälkeen ihan täysin hihnassa, toisaalta siksi, että leikkaushaavaa on pitänyt varoa ja toisaalta siksi, että emokoiran vietit ovat vetäneet ojiin, kivienkoloihin sekä vajojen ja kivien alle pesäkoloja etsimään. On ollut turvallisempaa pitää hormonimyskyissä riepova emokoira kiinni. Noidan ilme oli erittäin epäuskoinen, kun päästin sen hihnasta ja annoin luvan kulkea vapaasti. Lyhyen epäuskoisen hetken jälkeen Noita laittoi korvat linttaan ja painalsi turkki hulmuten riemukieppejä ja -piruetteja pitkin peltoa. Olemus huokui riemua. :)

Terassikyylät Luna ja Noita.

Luna-mummukka toivottelee kaikille rattoisaa ja leppoisaa pääsiäistä!

Noita oli aavistuksen huolissaan kuvaussessioista ja seurasi silmä tarkkana, 

että pojalla oli varmasti kaikki hyvin.

Kaksi Omituista.

Illalla poitsulla oli jo molemmat silmät rakosellaan. Hämmästyttävää miten nopeasti nämä kehittyy tässä vaiheessa. Lisäksi se ilmiselvästi harjoitteli haparoivasti kävelemistä, kurotteli kaulaa ylöspäin, istui suorin etujaloin ja yritti huojahdellen punnerrella pulleaa olemustaan ylöspäin. Jalat ja tasapaino ei vielä pysy harjoituksissa mukana, mutta hyvää yritystä meiningissä on selvästi. Sisarusten puutteessa poitsu harjoitti sellaista herttaisen kömpelöä pystypainia kättäni vasten, hamusi sitä suuhun ja huitoi tassulla, pikku-äijä oli niin tosissaan. 

Noidan omat ihmiset pentulaatikon äärellä.

Pieni maitoparta ja huoltaja.

Tänään Noita (O. Källeröinen) sai mieluisia vieraita, kun sen ikiomat ihmiset Anna ja Antti tulivat kylään katsomaan Noitaa ja uutta tulokasta. Tuore emokoira ei tiennyt miten olisi pitänyt olla, kun toisaalta piti tervehtiä riemukkasti maailman tärkeimpiä ihmisiä ja toisaalta maailman tärkein pieni jälkikasvu tarvitsi laatikossa emoa vierelleen. 

Noita on päivän mittaan opetellut huoltotoimenpiteitä ja illasta ne rupeavat sujumaan jo varsin mallikkaasti. Alkuun irvistelyä ja syljeskelyä aiheuttanut pennun kakkakin alkaa maistua tunnolliselle emoselle...

"Noita mikä sulla on siellä?"

Noita ja Anna.

Oi...

Noita ja poika.

Kahvi jäähtyi kuppiin, kun haltioituneena tuijotin emon ja pennun unta. Molempien jalat nytkähtelivät ja huulet liikkuivat unen tahtiin. Pikkuisen pojan suun ja kielen yhteiset kuviot mukailivat imemisen liikkeitä.

Iloa ja surua.

 

Lyhyesti kerron, että viime yönä eläinlääkärin avustuksella maailmaan saatettiin pieni ja suloinen musta merkkivärinen poika (278g). Noita (O. Källeröinen) oli stessaavasta tilanteesta huolimatta hurjan reipas ja urhea emokoira ja ihana kaksikko voi tällä hetkellä tilanteeseen nähden hyvin.

 

Tähtien asennot eivät olleet oikeat, sillä pennuista kaksi eivät selvinneet elämään. :( Olen erittäin erittäin surullinen ja lohduton pienten tyttöjen kohtalosta, mutta elämä jatkuu ja olemme onnellisia tästä yhdestä pienestä, jota Noita saa hoitaa ja joka tulee saamaan  hellää huolenpitoa siskojensakin puolesta.

 

Noita ja poikansa tutustuvat toisiinsa eläinlääkärillä.

Noita ja poikansa kotiutuneena.

Noidan katseesta näkee väsymyksen ja lääkkeiden aiheuttaman poissaolevuuden.

 

Pikkutyyppi on alun hapuilun jälkeen keksinyt mikä on elämän tarkoitus ja roikkuu emon maitobaarissa jopa silloin, kun nukkuu. Siitä on sitten hyvä jatkaa imuttelua heti kun herää. :) Noita on pikkuhiljaa päivän mittaan alkanut hoitaa pentua paremmin, vaikka aluksi se oli hämillään uudesta tulokkaasta ja tokkurainen eläinlääkärillä annetuista lääkkeistä. On kuitenkin kiva huomata miten tuoreen emokoiran päässä raksuttaa, kun se yrittää ratkoa miten tuo pentu toimii. :) Pienin askelin parempaan suuntaan, pääasia, että Noita yrittää, vaikka se ei kaikkea heti osaakaan.

 

Pieni koira.

 

 

Kerron koko tarinan vielä joskus, tällä hetkellä olen aivan liian väsynyt ja surullinen siihen.

Nyt tapahtuu!

No niin, nyt olisi uutisoitavaa! Noidan (Omituinen Källeröinen) sikiövesi meni aamupäivästä ja nyt vihdoin odottelun jälkeen rupeaa näkyä supistuksia. Pentupeti saa rajua käsittelyä tulevalta emokoiralta. Uusia Omituisia on tulossa maailmaan, saa jännittää mukana!

Lisäraporttia luvassa myöhemmin.

Noita eilen rauhallisissa tunnelmissa keräämässä voimia tulevaan koitokseen.

Mammamasu.

Kävin taas nyysimisretkellä Noidan blogissa, josta pätkät 31.3. Annan julkaisemasta tekstistä, Biletystä maansiirtokuormaajan kyydissä:

Voi mammaa... Se näyttää välillä selvästi tuskastuneelle maansiirtokuormaajaa erehdyttävästi muistuttavan ulkomuotonsa kanssa. Viikonlopun aikana Noidan kyydissä on alkanut semmoinen biletys, että muljaisut ja mätkäisyt eivät taatusti ole enää mielikuvituksen tuotetta. Varsinkin Noidan vasemman kyljen puolelle majoittunut penska vaikuttaa varsin virkeälle ja villille tapaukselle tempoen tassun tapaisillaan iskuja kopeloivia ihmiskäsiä vasten.

Mamma on aloittanut pesän kuopsutuspuuhat ajoissa. Hyväksi jo valeraskauksien aikaan todetut pesäkolot, kuten sänky ja sohvat, ovat olleet rajun kuoputuksen ja penkaamisen kohteena. Eilen sängystä löytyi suloinen lapinkoiranmentävä kolonen sievästi tyynyt ja peitot kolon reunoille aseteltuna. Tänään testivuorossa oli sitten vierashuoneen sohva...

Noidan painonkehitys:

normaalipaino 13,5kg  -  17.3. 15kg  -  31.3. 16,4kg

Pieniä liikkeitä mahanahan alta.

Sain Noidan (Omituinen Källeröinen) Annalta mieltä lämmittävän viestin:

"Tänään tunsin ensimmäisen kerran Noidan masussa liikettä! Ihan pientä möngerrystä sormia vasten..."

Tuleva emokoira saa omien ihmistensä luona varmasti isosti huomiota ja tyytyväistä oloa. Peesaan Annan sanoja Noidan blogista ja olen enemmän kuin iloinen, että Noidasta pidetään niin hyvää huolta, Lenkkeilyä ja haaveilua kevätauringossa:

Silityksiä, rapsutuksia, höpsötyksiä, rentoja lenkkejä ja mieluisia touhuja, kaikkea on ollut emoutuvalle Noidalle runsain mitoin tarjolla. Onnellinen ja terve emo, onnelliset ja terveet pennut - niin me toivomme. :)

Anna ja Noita, 27.3.2014

Kiitos Anna ja Antti, että pidätte Noidasta niin hyvää huolta!

Emokoira pyöristyy.

Noidan (Omituinen Källeröinen) tiineysajasta on enää vajaa kolmannes jäljellä ja meneillään on tulevien pentujen kasvun kausi. Tässä vaiheessa jo koiran näköiset, mutta varreltaan vaatimattomat pentuset tulevat tuplaamaan painonsa vielä ennen syntymää ja sen myötä Noitakin tulee vielä kasvamaan muhkeisiin emoeläimen mittasuhteisiin.

Noita viime viikolla 17.3.

Noidan kylkikarvat ovat nousseet pystyyn mammakoiran vyötärön muotojen pyöristyessä ja Noidan oma ihminen Anna kuvaa rouvan liikkuvan leventyneen selkänsä kanssa "tätimäisen pyylevästi". Anna on päivittänyt viime viikolla Noidan kuulumisia: 39.vrk, josta seuraavassa ote esimerkkinä emokoiran arjen hankaluuksista:

Noita on aina tykännyt nukkua kotona sängyn alla. Odotan sitä aamua, kun se ei enää mahdukaan pois sieltä omin avuin. Jo nyt sängyn alle mönkiminen aiheuttaa normaalia suurempaa ähinää ja mutinaa. Aamuiset ruokahaluttomuudet ovat onneksi alkaneet hieman helpottamaan. Askel käy koko ajan rauhallisemmin. Leikkiä tuleva äitikoira ei oikein enää jaksa eikä viitsi - ellei sitten herkkupalan toivossa....

Noidan aikatauluun on viime viikolla mahtunut loishäätö ja ruokavalion muuttuminen. Se on alkanut saada energiapitoisempaa pennuille ja kantaville emoille tarkoitettua ruokaa, jotta oikeiden ravintoaineiden saanti ja kasvun edellytykset varmistuvat sekä emon, että pentujen kohdalla.

Vajaan kahden viikon päästä Noita muuttaa meille ja ruvetaan toden teolla valmistautumaan pentujen syntymään. Jännittävää!

Noita on todistettavasti tiineenä!

Toissapäivänä maanantaina 3.3. Noidan (Omituinen Källeröinen) oma ihminen Anna pirautti varsin odottamattoman, mutta äärimmäisen positiivisen puhelun. Toisen koiran eläinlääkärikäynnin yhteydessä Iitissä Anna oli kysäissyt eläinlääkäri Taina Rautellilta, josko hänellä olisi ylimääräistä aikaa ultrata Noita ja josko pentusia olisi mahdollista havaita, vaikka maanantaina astutuksesta olikin kulunut vasta 25 vuorokautta. Eläinlääkärillä oli aikaa ja pikavilkaisulla ultralla oli kuin olikin havaittavissa kolme alkiorakkulaa, joissa oli sikiö. Jos mahakarvoja olisi ajeltu enemmän ja jos tutkimusta olisi tehty laajemmin, niin sikiöitä olisi kenties voinut ehkä näkyä useampikin.

Melkoisen ihania uutisia! :) Nyt voi tosissaan ruveta intoilemaan pennuista, sillä näyttää totisesti siltä, että Noita on tukevasti tiineenä Jullelle (Kukkipuun Bakti) ja huhtikuussa maailmaan on luvassa pesueellinen pikku-Noitia ja/tai pikku-Julleja.

Annan raportti aiheesta Noidan blogissa: Noidan salaisuus, josta lainaus emoutuvan Noidan tiienehtyvästä olemisesta parin viime viikon ajalta:

Noita on vaalinut salaisuutta masussaan hartaasti viime viikot. Ei se ole puhua pukahtanut, onko niitä toivottuja tulossa vai ei. Tarkkasilmäiseltä emännältä ei tosin mikään ole jäänyt huomaamatta. Ensimmäisten viikkojen ahmatista ja haaveilijasta on tullut viimeisen viikon aikana kärttyinen, aamupahoinvoiva reppana, joka hellyydenkipeyden puuskissaan heittäytyy tämän tästä kainaloon paijattavaksi. Lenkillä tahti on leppoisan letkeä, eikä mammautuvaa otusta ole voinut, eikä tarkemmin ajateltuna tarvinnutkaan komentaa juuri mistään. Noita kulkee ja toimii kuin ajatus, eikä mitään ylimääräistä tohotusta ole viime viikkoina nähty. Uni on maittanut Noitalaiselle harvinaisen hyvin. Hellästi masua tunnustellen olen laittanut merkille pienen pyöristymisen, mutta mistä näitä nyt tietää. Kyllähän sitä itse kullakin välillä turvottaa.

Annan aikaisempina viikoina huomiolle laitetut ennusmerkit ovat nyt todistettu pentujen tekeytymisen merkeiksi. Melkein jo tunnen nenässäni pienten pentujen tuoksun ja voin kuvitella ne kaarelle taipuneet selät ja vipattavat pikkuhännät, kun tyypit ritirinnan hamuavat maitobaarissa ravintoa. Hienoja uutisia todella! :)

Vastasyntynyt esikois-Noita sekä emo Luna (Nutukas Illusia) 17.6.2009

Haaveileva varas.

Noita (O. Källeröinen) on alkanut harrastaa Omituisia istuskelu- ja haaveiluhetkiä katse seestyneesti kaukaisuuteen suunnattuna. Koiran ulottumattomiin tason perukoille työnnetyt karjalanpiirakat ovat työpäivän aikana löytäneet tiensä työteliään sinisen nälkäiseen suuhun.

On pidettävä mielessä, että vielä on kuitenkin aivan liian aikaista intoilla pentujen suhteen. Noita voi aivan yhtälailla olla kehittelemässä myös oireistoa valeraskauteen. Maaliskuun alkupuoliskolla 30. tiineysvuorokauden kieppeillä Noitaa olisi tarkoitus käyttää ultrassa, jonka jälkeen voimme varmistua siitä onko pentuja todella tulossa vai ei. 

Pidetään peukkuja, että Noita on pieniin päin. :)

Omituinen Källeröinen

kuva AL

Tilauksessa toimeliaita liehuhäntäisiä linttakorvia.

PENTUJA ODOTETAAN SYNTYVÄKSI HUHTIKUUSSA 2014

Toiveissa avoimia, vilkkaita ja mukaanhaluavia pentuja aktiivisille ihmisille.

Asialliset kyselyt pennuista mieluiten sähköpostitse susanna.kangasvuo@gmail.com tai vaihtoehtoisesti puhelimitse 040 775 4477.
Etsin myös sopivaa sijoituskotia lupaavalle narttupennulle.

i. KUKKIPUUN BAKTI "Julle"
B/B (ind.105), polvet 0/0, kyynärät 0/0, terveet silmät, prcd-PRA A, Pompen tauti N
e. OMITUINEN KÄLLERÖINEN "Noita"
B/C (ind.100), polvet 0/0, kyynärät 0/0, terveet silmät (PPM, iris-iris, levymäinen), prcd-PRA A, Pompen tauti n
lte +144 (laukausvarma), MH-kuvattu, poropaimennuskoe hyväksytty, AGI1, AVO-H, Kats. JUN/4.

Julle on onnistuneesti astunut Noidan 6.2.2014 ja pentujen odotetaan syntyvän huhtikuun kymmenennen päivän tienoilla. Tulevista pennuista toivon kasvavan avoimia, positiivisia ja mukanakulkevia koiria yhteisille retkille ja harrastuskentille.

Julle on aktiivinen sekä hyvin avoin ja luotettava, miellyttämishaluinen uros, joka suhtautuu elämään ilon kautta. Se on erittäin elinvoimainen, leikkisä ja terve kohta 12-vuotias koira, jonka häntä heiluu lakkaamatta. Julle on pihassapysyvä ja toimelias maalaiskoira, joka kulkee kaikissa askareissa mukana: istuu puimurin ja traktorin kyydissä, osallistuu puusavotoihin ja ollut aikaisemmin aktiivisesti mukana myös ratsastusretkillä ja tallitöissä. Se suhtautuu vieraisiin koiriin ystävällisesti, provosoimatta itseään toisille uroksillekaan. Julle on irtipitovarma koira, jolla ei ole riistaviettiä.

Noita on vilkas ja reipas, toimintakykyinen ja lähelläpysyvä, äärimmäisen tilannetajuinen narttu, joka tulee toimeen kaikkien koirien kanssa. Se on positiivinen ja yhteistyöhaluinen koira, jonka kanssa on helppo kulkea eri paikoissa. Noita on eri tilanteisiin sopeutuva ja irtipitovarma koira, jonka kanssa lenkkeillään luonnossa vapaana lähes päivittäin. Noidan oman ihmisen Annan sanat, joilla hän kuvaa koiraansa, toivon kuvaavan myös Jullen ja Noidan toivottuja yhteisiä pentuja: "Vaatimattoman ulkokuoren ja olemuksen alla asuu sydämellinen ja puuhakas koira, joka on valmis seuraamaan minua mihin ikinä menenkin. Se ei valita, ei tee itsestään numeroa, mutta ilahduttaa huumorintajullaan joka ikinen päivä."

Noita on MH-luonnekuvattu sekä luonnetestattu (+144, laukausvarma) ja suorittanut hyväksytysti poropaimennuskokeen Kolarissa vuonna 2011. Lisäksi se harrastaa ihmisensä kanssa agilityä ja on ylittänyt kilpailukynnyksen joulukuussa 2013 kilpaillen nyt maksi1-luokassa. Sekä Julle, että Noita ovat rakenteeltaan terveitä, tasapainoisia ja hyvin liikkuvia.

Pentueen kummatkin vanhemmat ovat perusterveitä koiria, jotka ovat käyneet eläinlääkärissä vain rokotuksilla ja virallisissa terveystarkastuksissa. Kohta 12-vuotiaalla Jullella on terveet silmät, polvet ja kyynärät sekä B-lonkat lonkkaindeksillä 105. Noidalla on terveet silmät (PPM iris-iris, levymäinen), polvet ja kyynärät sekä B/C-lonkat lonkkaindeksillä 100, lisäksi Noidalla on kuvattu olat ja selkä, ei muutoksia. (Noidan luustokuvat ja silmätarkastuslausunto löytyy aikaisemmasta blogitekstistä: Noita terveystarkeissa.) Molemmat vanhemmat ovat sekä Prcd-PRA:n, että Pompen-taudin suhteen terveitä, joten kaikki pennut tulevat olemaan vanhempien tulosten perusteella niin ikään terveitä.

Jullella on ennestään yhteensä neljä pentuetta, Noidalle nämä pennut ovat ensimmäiset.

Pentueen vanhemmat Kukkipuun Bakti (vas.) ja Omituinen Källeröinen.

Jullen isä on Pilvipolun Simeon, joka oli itsevarma ja rauhallinen uros. Simeon on suorittanut poropaimennuskokeen hyväksytysti (Sodankylä 1998) ja luonnetestattu loppupistein +191 (hermorakenne +2, laukausvarma). Jullen emo on Kukkipuun edesmennyt kantanarttu, kaunis ja ilmeikäs Huhtun Gaissa eli Kaisa. Kaisa oli ystävällinen, viisas ja ihmiselle nöyrä, mutta äärimmäisen itsetietoinen ja persoonallinen koira. Kaisa oli luonnetestattu loppupistein +133 (laukausvarma).

Noidan isä on harvinaisempaa sukulinjaa edustava ruotsalainen Fjällfarmens Sarri, jonka emo on rotuunotettu Saike. Sarri oli erittäin luotettava ja sopeutuvainen, yhteistyöhaluinen ja toiminnanhaluinen uros, jonka kanssa harrastettiin tottelevaisuuskokeita, josta sillä oli koulutustunnus LP1 (vastaa Suomen TK1-koulutustunnusta) sekä oikeus kilpailla 3-luokassa (vastaa Suomen voittajaluokkaa). Noidan emo on oma koirani Nutukas Illusia eli Luna. Luna on hyvärakenteinen ja erinomaisesti liikkuva, rauhallinen, sopeutuvainen sekä äärimmäisen itsevarma ja hyvähermoinen koira. Se on suorittanut poropaimennuskokeen hyväksytysti, MH-luonnekuvattu sekä luonnetestattu loppupistein +225 (hermorakenne +2, laukausvarma).

Jullen ja Noidan yhdistelmä on Lappalaiskoirat ry.:n jalostustoimikunnan hyväksymä.
8 sukupolven mukaan sen sukusiitosprosentti on 2,75% ja sukukatokerroin 0,48.
Yhdistelmä KoiraNetissä.

Hienona yksityiskohtana Jullen ja Noidan pentueen neljän sukupolven sukutaulusta löytyy jopa neljä upeaa narttua, jotka ovat kaikki paimensukuisia lapinkoiria kasvattavien kenneleiden vaikuttavia kantanarttuja. Jullen emo Huhtun Gaissa on Kukkipuun kennelin kantanarttu, Jullen isänemä Irene on Pilvipolun kennelin kantanarttu, Noidan emä Nutukas Illusia on oma Omituinen kantanarttuni ja Noidan emänisänemä Peera on Pukranvaara kennelin kantanarttu. Kirsikkana kakun päällä vaikuttavien narttujen joukkoon voi liittää myös rotuunotetun Saiken, joka on Noidan isän emä. Lisäksi pentueen neljän polven sukutaulusta löytyy myös toinen rotuunotettu koira Musti, joka on Jullen emänisänisä.

Pentueen emo Noita (Omituinen Källeröinen) luovutusikäisenä ikioman ihmisensä Annan kanssa.

Pentueen isä Julle (Kukkipuun Bakti).

Noidan juoksut alkoivat.

Viime lauantaina 25.1. Noita (Omituinen Källeröinen) aloitti juoksunsa. Varsinainen lähtölaskenta pennutusprojektille on siis alkanut. :) Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin pentuja olisi toiveissa maailmaan huhtikuun puolen välin kieppeillä.

Asiallisia lisätietoja voi kysyä joko sähköpostitse susanna.kangasvuo@gmail.com tai puhelimitse 040 775 4477

Noita on geenitestin perusteella terve prcd-PRA suhteen.

Noidan (Omituinen Källeröinen) prcd-PRA-geenitestin tulokset saapuivat Optigenilta. Uutiset ovat erittäin positiivisia. :) Noita on geenitestin perusteella terve prcd-PRA:n suhteen eli Noita itse eikä yksikään sen mahdollisista tulevista jälkeläisistä tule sairastumaan tähän silmäsairauteen. Upea juttu!

Test Performed: prcd Mutation Test for PRA

Sample Type: Blood

Test Results: Genotype of your dog is NORMAL/CLEAR
Risk for developing prcd-PRA: This dog will never develop the prcd form of PRA (progressive rod-cone degeneration from Progressive Retinal Atrophy).
Significance for breeding: Genetically Normal/Clear dogs can be bred to any dog and will produce no pups affected with the prcd form of PRA.

Kuvat kävin penkomassa Noidan ihmisten kuva-arkistoista, taitavat pääosin olla viime talvelta.

Kiitokset jälleen! :)

Noita debytoi agilityareenoilla.

Eilen oli Noidan (Omituinen Källeröinen) ja ohjaajansa Annan kilpailukynnyksen ylityspäivä eli ensimmäiset agilitystartit koskaan. Tuloksena Anne Saviojan tuomaroimilta radoilta pari yliaikakymppiä, toinen niistä sijalla kolme. Hyppyradalta kepeiltä ensin kielto ja viimeisen välin pujottelematta jättämisestä vielä vitonen, virheiden korjaaminen vei suorituksen yliajalle. Agilityradalla onnistuneet kepit ja onnistunut keinu, mutta virheet otettiin sitten puomin alastulolta sekä yhden hypyn kiellosta loppusuoralla.

Olen ylpeä Annasta ja Noidasta, kaksi tulosta ja palkintosijoitus ekoista agilitykisoista ei ole lainkaan hullummin! :D Kiellot syövät aina reippaasti aikaa, joten ilman niitä meno olisi varmasti riittänyt myös ihanneaikoihin, joka lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen. Nyt on kisakynnys ylitetty ja odotellaan jatkoa tälle hienolle debyytille!!! ONNEA!!!

D-kisa, HR, 11,54, sij.5./14
C-kisa, 13,06, sij.3./17

Annan kirjoittaman kisaraportin voi lukea Noidan blogista: Noita kisaa.

Hauska sattuma, vaikka osallistujia luokassa ei ole kuin viidentoista koirakon kieppeillä, niin joukosta löytyy kolme suomenlapinkoiraa. Kiva!

Noidan silmät puhtaat, vihreää valoa pennutus-suunnitelmille.

Hyviä uutisia! Noita (Omituinen Källeröinen) kävi tänään uusintasilmätarkastuksessa Jyväskylässä, jossa sen silmät tsekkasi Päivi Kallioniemi Viitaniemen eläinlääkäriasemalta. Tuloksena edelleen terveet silmät, lukuun ottamatta jo aikaisemmin todettuja PPM (Persistoiva pupillaari membraani) -muutoksia. Noidan sisarukset Omituinen Ohtonen (Rohto) ja Pihka (Omituinen Pihkakinttu) ovat niin ikään tänä syksynä uusintasilmätarkastettu puhtain tuloksin, joten sisaruskatraan silmätilanne näyttää tässä vaiheessa varsin hyvältä.

Lisäksi Noidalta otettiin tänään silmätarkastuksen ohessa verinäyte, joka lähti Optigenille geenitestattavaksi prcd-PRA:n osalta. Mitään kovin hälyttävää tuskin ilmenee, sillä Noidan sisko sekä emo on geenitestattu kyseisen silmäsairauden suhteen terveiksi. Varmuuden asiaan saamme kuitenkin tulevien viikkojen aikana.

Näiden positiivisten uutisten jälkeen alkaa olla jo lupa hieman hehkuttaa Noidan pennutus-suunnitelmia, koska terveystulokset näyttävät mukavasti vihreää valoa projektille. Urokset ovat kovasti mietinnässä ja kärkitrio rupeaa olemaan pikkuhiljaa tiedossa.

Ensi keväänä olisi siis toivottavasti pikku-Noitia odotettavissa. :)
Asiallisia lisätietoja voi kysyä joko sähköpostitse susanna.kangasvuo@gmail.com tai puhelimitse 040 775 4477.

Noita kesällä 2012.

kuva AL

Noidan terveystulokset kokonaisuudessaan:

lonkat B/C, kyynärät 0/0, polvet 0/0
olat, selkä- ja kaularanka, ei muutoksia
luusto kuvattu 25.4.2012 (Päivi Kallioniemi)

Kaksi kertaa tarkastetut silmät.
Silmissä ei HC, PRA- tai RD-muutoksia, viimeisin tarkastus 25.11.2013
muu silmämuutos, PPM, iris-iris, levymäinen

Pompen taudin suhteen terve polveutumisen perusteella
prcd-PRA, verinäyte testattavana

Raportti Noidan terveystarkeista 25.4.2012 luuvtokuvineen vanhan blogin puolella: Noita terveystarkeissa.

Omituinen Karhupentue neljä vuotta.

Näiden kesätunnelmointien myötä toivotan äärimmäisen paljon onnea tänään neljävuotiaille Karhupentuesisaruksille Noita (O. Källeröinen), Hippa (O. Metsähippa), Rohto (O. Ohtonen) ja Pihka (O. Pihkakinttu) ikiomine ihmisineen!! :)

Yhteinen mökkiviikonloppu 3.-4.7.2010
Mukana myös sisarusten emo Luna (Nutukas Illusia), siskopuoli Ursa (Nutukas Ursula) sekä paappakoira Ravja (Pukranvaara Ravja).

Anna ja Noita.

 

Antti ja Anna sekä Luna, Rohto ja Ursa.

Rohto ja Marika.

Karhupentujen ihanat omat ihmiset,

Noidan Anna, Rohton Marika ja Pihkan Sirene.

Laiturilla Ravja, Noita, Marika, Luna ja Ursa, sekä veneessä Anna, Pihka ja Sirene.

Rohto ja Marika.

 

Pihka ja Sirene.

Rohto ja Marika.

Sirene, Luna, Ursa ja Anna muurinpohjalettujen paistossa.

 

Marika, Ravja ja Hippa.

Karhupentueen ihana edesmennyt paappakoira.

Luna-mamman ilmeellä.

Noita (Omituinen Källeröinen).

 

Lisää kevätkuvia Noidasta.

Noita

päivitetty 22.9.2016

OMITUINEN KÄLLERÖINEN

ER41310/09

narttu, sininen, s.17.6.2009
i. LP1 Fjällfarmens Sarri e. Nutukas Illusia
kasv. & om. Susanna Kangasvuo, Kerava
halt. Anna Lehto & Antti Leukkunen, Jyväskylä

Lonkat B/C, kyynärät 0/0, polvet 0/0
Silmät PPM, iris-iris, levymäinen, viimeisin tarkastus 25.11.2013
Näyttelytulos AVO-H
Katselmus, 2010 JUN-n 4.

Suorittanut hyväksytysti poropaimennuskokeen 4.3.2011.
Luonnetestattu loppupistein +144, laukausvarma.
MH-luonnekuvaus suoritettu 28.8.2011.

JÄLKELÄISET

OMITUINEN Pellon Poika, s.2014, i. Kukkipuun Bakti
     u. SAMPSA PELLERVOINEN - terveet silmät ja polvet, prcd-PRA a, Pompen tauti n, napatyrä

SISARUKSET

n. METSÄHIPPA - A/A, kyynärät 2/0, Kats. JUN-n 3., kehityshäiriöitä: nenähalkio, silmäpuutos, yläpurenta
u. OHTONEN - A/A, kyynärät 0/1, terveet silmät, polvet ja selkä, prcd-PRA A, MH, LTE +170, poropaim., AVO EH, Kats. AVO1-u 2., 1 pentue (e. Adamuksen Haldi)
n. PIHKAKINTTU - A/A, terveet silmät, polvet, kyynärät ja selkä, prcd-PRA A, MH, LTE +73, poropaim., JUN-T

Noita KoiraNetissä
Noidan sivu sen omassa blogissa

2v - 7.7.2011

10kk - 17.4.2010

Noidan oma ihminen Anna Lehto kertoo 8kk ikäisestä koirastaan:

"Noita on reipas ja pirteä pieni koiran alku. Aina iloinen ja valmis tohottamaan nokisen nenänsä kanssa kohti uusia retkiä ja uusia seikkailuja. Noita on pienestä asti ollut äärettömän taitava ilmaisemaan itseään ääneen, oli kyseessä sitten tärkeät päivystystehtävät ikkunassa, epämääräinen uusi ruoka kupissa tai käsky tarttua Letkukäden (pehmolelun) kinttuun. Mielipiteitä maailman asioista tältä pikkuneidiltä löytyy yllin kyllin, eikä se kaihda tuoda niitä esiin. En koe, että Noita olisi silti mitenkään hankala, se on oikein kuuliainen ja yhteistyöhaluinen asioissa, jotka kokee mielekkäiksi. Omasta mielestäni tyttö on aika kätevä pieni paketti, sopuisa kombinaatio omaa tahtoa ja miellyttämisenhalua! Villasukkaa en itselleni halunnutkaan, niitä kun on jo kaapit täynnä.

Noitaa on helppo pitää mukana paikassa kuin paikassa, sillä se ei yleensä ujostele tai heittäydy arvaamatta hurjaksi. Karhuplikka tervehtii uusia koiratuttavuuksia aina nöyrästi häntä heiluen, mutta jos leikkiin ryhdytään, vauhtia ja ronskeja painiotteita ei rallista puutu. Noita on tottunut autoilija ja osaa vaihtaa kaupunkihienostelut sujuvasti landerönttöilyyn. Perheen ainokaisena Noita osaa viihdyttää itseään monenkirjavin keinoin. Jos kukaan ei innostu heittelemään palloa tai riuhtomaan narulelua sen kanssa, tyttö aloittaa oman, viehättävän tanssiesityksensä, johon kuuluu jonkin pienen esineen, kuten pussinsulkijan tai nallen silmän heittelyä ja hypähtelyjä sinne tänne. Noita rakastaa monttujen kaivamista ja hangessa viilettämistä, kaverikoirien kanssa painiskelua ja kenkien järsimistä (valitettavasti!) - eli kaikkea sellaista, mitä kunnon lapinkoiran kuuluukin. :)

Noita on mitä parhain kaveri metsissä vaelteluun. Väsymätön ja mukana kulkeva. Noidan kanssa ollaan käyty tammikuusta alkaen kummastelemassa tokon alkeita lappalaiskoirien alueyhdistyksen treeneissä. Muitakin harrastehaaveita, kuten agilitya ja "mummolan" lehmien paimennusta, emännällä olisi, mutta katsotaan nyt, mihin into ja rahkeet riittävät. Pääasia, että Noita täyttää sille tärkeimmiksi osoitetut tehtävät: olla emännän ja isännän varpaidenlämmitin, päivien piristäjä ja touhukaveri, toisin sanoen olla ihan vain oma hassu ja suloinen itsensä."

LUONNETESTI

2.12.2012, Helsinki
Haanpää Lea & Matsuoi Tarja
Loppupisteet +144

Toimintakyky +1, kohtuullinen
Terävyys +3, kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3, kohtuullinen hillitty
Taisteluhalu +2, kohtuullinen
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +1, erittäin vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++, laukausvarma

MH-LUONNEKUVAUS

28.8.2011, Orivesi
Kuvaajina Jorma Kerkkä ja Kai Tarkka
Testinohjaajana Pasi Ursin
Suoritettu

1a KONTAKTI Tervehtiminen: 4 Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b KONTAKTI Yhteistyö: 3 Lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta
1c KONTAKTI Käsittely: 2 Väistää tai hakee tukea ohjaajasta

2a LEIKKI 1 Leikkihalu: 4 Leikkii – aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
2b LEIKKI 1 Tarttuminen: 2 Ei tartu, nuuskii esinettä
2c LEIKKI 1 Putuote ja taistelunhalu: 1 Ei tartu esineeseen

3a TAKAA-AJO 1. kerta: 3 Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista
3b TARTTUMINEN 1. kerta: 3 Tarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä
3c TAKAA-AJO 2. kerta: 1 Ei aloita
3d TARTTUMINEN 2. kerta: 1 Ei kiinnostu saaliista/ Ei juokse perään

4 AKTIVITEETTITASO: 3 Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja

5a ETÄLEIKKI Kiinnostus: 2 Tarkkailee avustajaa, välillä taukoja
5b ETÄLEIKKI Uhka/aggressio: 1 Ei osoita uhkauselkeitä
5c ETÄLEIKKI Uteliaisuus: 1 Ei saavu avustajan luo
5d ETÄLEIKKI Leikkihalu: 1 Ei osoita kiinnostusta
5e ETÄLEIKKI Yhteistyö: 1 Ei osoita kiinnostusta

6a YLLÄTYS Pelko: 3 Väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista
6b YLLÄTYS Puolustus/aggressio: 2 Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä
6c YLLÄTYS Uteliaisuus: 3 Menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo sen edessä
6d YLLÄTYS Jäljellejäävä pelko: 1 Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
6e YLLÄTYS Jäljellejäävä kiinnostus: 2 Pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla

7a ÄÄNIHERKKYYS Pelko: 3 Väistää kääntämättä pois katsettaan
7b ÄÄNIHERKKYYS Uteliaisuus: 4 Menee räminälaitteen luo, kun ohjaaja on edennyt puoliväliin
7c ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä pelko: 1 Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita tai väistämistä
7d ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä kiinnostus: 1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

8a AAVEET Puolustus/aggressio: 2 Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä
8b AAVEET Tarkkaavaisuus: 3 Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista
8c AAVEET Pelko: 1 On ohjaajan edessä tai sivulla
8d AAVEET Uteliaisuus: 1 Menee katsomaan, kun ohjaaja on ottanut avustajan hupun pois/Ei mene ajoissa
8e AAVEET Kontaktinotto aaveeseen: 3 Vastaa avustajan tarjoamaan kontaktiin

9a LEIKKI 2 Leikkihalu: 3 Leikkii – aktiivisuus lisääntyy/vähenee
9b LEIKKI 2 Tarttuminen: 2 Ei tartu, nuuskii esinettä

10 AMPUMINEN: Kiinnostuu laukauksista, yleisöstä tms, mutta palaa leikkiin/passiivisuuteen

POROPAIMENNUSKOE

Kolari, 4.3.2011, hyväksytty
Tuomarit Pekka Rouvinen, Mauri Vaarala & Minna Pulju

Suorittanut Porokoira ry.:n järjestämän poropaimennuskokeen Kolarin paliskunnan Karkulaisen aidalla.

kuva Maija Vinnikka

Koira kohtaa ohjauksen alaisena kiinni olevan poron
1. Koiran osoittama terävyys ja kiinnostus poroa kohtaan - kiinnostunut
2. Koiran hallittavuus ja ohjaajan seuraaminen - hallinnassa, irti

B. Ohjaaja ajaa koiran avulla porotokan aitauksesta toiseen
3. Koiran hallittavuus ja rauhallisuus ennen ajokäskyä - hallittavissa, tasapainoinen
4. Ajokäskyn totteleminen - lähtee käskystä
5. Paimennuksen aloitustapa, tokan kokoaminen - tokka valmiiksi koottuna
6. Ajotapa jahtaava / paimentava - hieman jahtaava
7. Haukun taajuus ja laatu - harva haukku
8. Etäisyys poroista - liian kaukana
9. Koiran hallittavuus ajon aikana - hallinnassa, tulee luokse kutsuttaessa
10. Ajon lopettaminen käskystä - lopettaa ajon käskystä
11. Koiran palautuminen ajosta, rauhallisuus - pysyy paikalla

C. Yleisarvostelu kokonaissuorituksesta
12. Ohjaajan ja koiran yhteistyö - hyvä yhteistyö
13. Koiran ottama paimennusvastuu, itsevarmuus
- tukeutuu hieman ohjaajaan
14. Koiran fyysinen kunto - kunto riittää koko testin ajan
15. Koiran testissä osoittama paimennusvaisto
- ei voida päätellä onko paimennusvaistoa vai jahtaamista
16. Käyttäytyminen aggressiivisen poron kohdalla -
17. Olosuhteet -

Huomautuksia
Hitaasti syttyvä, hauska koira. Haukku löytyi vasta porojen lähellä. Hyvä yhteistyö.

PAIMENSUKUISEN LAPINKOIRAN SEURA RY.:N KATSELMUSARVOSTELUT

Oulu, Hiukkavaaran entinen kasarmialue 22.4.2012, Laura Siljander
2,5-vuotias narttu, joka esitetään hyvässä kunnossa. Hyvin kulmautunut takaa, melko hyvin edestä. Liikkuu kevyesti ja riehakkaasti. Hieno häntä. Hyvä turkin laatu. Miellyttävä luonne.
Avo1-n, -

Helsinki, Tuomarinkartanon vinttikoirakeskus 19.3.2011, Lasse Tuominen
Oikea tyyppinen. Keskikokoa hieman pienempi. Pää, runko ja raajat hyvät. Karvapeite oikeanlaatuinen, mutta karvanlähdöstä johtuen niukka. Luonne oikea. Juoksuaika.
NUO-n, -

Lieksa, Loma-Kolin Rinteet 17.4.2010, Janika Wikstén
Siro narttumainen kokonaisuus. Hyvä pään muoto. Kapeahko kuono. Hyvä runko. Hyvin kulmautunut. Turkki tulossa. Liikkuu sivusta hyvin, takaa hieman ahtaasti. Ihastuttava luonne. Esiintyy hyvin.
JUN-n, sij.4.

NÄYTTELYARVOSTELUT

Mikkeli 13.8.2011, Arvi Ellmén
Keskikokoinen, mittasuhteiltaan hieman pitkä. Oikeapiirteinen pää. Hyvä ylälinja, hyvä selkä. Taka-asentoinen häntä, joka ei nouse selälle liikkeessäkään. Vahva luusto, takaraajat ulkokierteiset. Turkki ei parhaimmillaan. Kapea eturinta. Luonne rauhallinen.
AVO H