tiistai 24. helmikuuta 2015

Viisi sukupolvea.

Törmäsin valokuvakansioita selaillessani viime syksyisiin kuviin, jotka sopivat hyvin edellisen päivityksen jatkoksi. Syyskuun lopussa kävin nuuhkuttelemassa lisää Pepin ja Hermanin pikku-Nutukkaita ja samalla järjestimme Eevan pihamaalla viiden sukupolven tapaamisen. Mukana siis ikioma Lunani (Nutukas Illusia), Lunan ensimmäiset viidennen polven jälkeläiset sekä kaikki suoraan väliin jäävät sukupolvet, Lunan poika Ukri (Nutukas Ukri), Ukrin tytär Unna (Nutukas) ja Unnan tytär Peppi (Nutukas Aamutuima).

Peppi (Nutukas Aamutuima, i. Taapanterin Hansu e. Nutukas).
Lunan pojantyttärentytär.

Luna (Nutukas Illusia, i. BH Pukranvaara Ravja e. Nutukas Wanilla) kuuluttaa.
Lunalta oli leikattu reilu pari kuukautta aikaisemmin leuasta ja niskasta ihokasvaimet, 
josta johtuen mummukoiran kaula oli tapaamisen aikaan vielä varsin karvaton.

Ukri (Nutukas Ukri) kuulostelee tyttärensä Unnan (Nutukas) sanomisia.

Unna (Nutukas, i. Nutukas Ukri e. Nutukas Nippanappa)

Unna (Nutukas, i. Nutukas Ukri e. Nutukas Nippanappa)

Pikkuinen Nutukas Do Mi Si ja vasemmalta mummunsa isä Ukri, 
emonsa Peppi sekä mummunsa mummu Luna.

Viisi sukupolvea lapinkoiramaista värikirjoa, 26.9.2014.
Riistanvärinen Ukri (Nutukas Ukri), kermanvärinen Nutukas Do Mi Si, domino Peppi (Nutukas Aamutuima), riistanvärinen merkein Luna (Nutukas Illusia) ja musta merkein Unna (Nutukas).

Nutukas Do Mi Si (i. Tiitiäisen Herman, e. Nutukas Aamutuima)

Nutukas Do Mi La
Tämä suloinen pikkutyyppi oli melkein kokoajan ihmisten jaloissa tai sylissä rapsuteltavana, 
kun muu sisaruslauma paineli pitkin pihamaata pentumaisissa puuhissaan.

Ja voikos tällaista vastustaakaan?

Reea (Nutukas Do Mi Re)
Tässä oli pentulauman pikkuviikari, metkut mielessä ja notkea roppa. 
Tämä olis ehkä lähtenyt tästä porukasta mukaan, jos olisin pentua ollut valkkaamassa. :)

Ja sisko senkun nauttii rapsutuksista...

Yksi asia saa koko porukan liikekannalle. 
Viipottajat ryntäävät toiveikkaina liikkuvan lounasbuffetin perään.

Parijonoon järjesty!

Sisko Nutukas Do Mi Si ja veli Do Mi Sol.
Melkoisen vastustamaton naama veljellä...

...vai mitä? :)

Toivottavasti edes osan näistä pienistä pääsee jatkossakin näkemään.

Olipas mukava nähdä pentusia ja erityisesti tietysti viittä sukupolvea samassa paikassa samaan aikaan, 
valtaisat kiitokset Eevalle ja Annalle, että tämä mahdollistui! :)

2 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Kyllä se vaan sukunäkö ja sama ilme selvästi kulkee sukupolvesta toiseen. :) Sydämensulattavan (vastustamattoman :D) ihania pikkunassikoita!

sosuka kirjoitti...

Olivat kyllä ihania tyyppejä, joskin ovat tietty tuosta kasvaneet hurjasti, sellaisiksi honteloiksi varhaisteineiksi. ;)

Tällaiset usemman sukupolven tapaamiset on todella todella hauskoja ja olen iloinen, että olen useampaan otteeseen saanut nähdä ainakin kolmea tai neljää sukupolvea kerrallaan. Tämä viiden sukupolven setti oli kyllä ennätys. :) Aikaisempi ennätys omalta kohdaltani taisi olla Peeran, Ravjan, Lunan ja Ursan yhteistapaamiset.