Synttärionnittelut Sienisaaliille!

Tänään tasan vuosi sitten 3.12.2012 Ursa ponnisti maailmaan ennen näkemättömän Omituisen Sienisaaliin.

Onnea Ritulle, Kerolle, Hilulle ja Haltille ikiomine ihmisineen!

Rapsutukset myös Nalle-isälle!

Ritu (Paim-T Omituinen Tunturirisakas) 1-vuotta, 3.12.2013.

Tervehdys,

synttärionnittelut 1-vuotiaille tyypeille Ritu, Kero, Hilu ja Halti! :) Tänään tasan vuosi sitten Ursa oli yöllä urakoinut kuuden pennun edestä ja  tyypit elivät ensimmäistä elinvuorokauttaan lähinnä tyytyväisesti syöden ja nukkuen. Natisevat ja tuhisevat pennuntuoksuiset pikkueläimet. Jokainen saapui maailmaan vähän omalla tavallaan. Erityisenä muistan Ritun maailmaan tulon, kun tyyppi änkesi ensimmäisenä maitobaariin, vaikka napanuora johti vielä katkaisemattomana aikaisempaan asumukseen. Toiseksi muistan Haltin syntymäpoksahduksen, kun sen sikiöpussi räjähti auki lämpimänä suoraan käsilleni. Onneksi ei ollut naama lähempänä… ;)

Synnytys-spektaakkelia elikkäs alkuräjähdystä (ja muita alkutaipaleen meininkejä) voi käydä kertaamassa: Alkuräjähdys.

Mitäpä sisaruksille kuuluu?

Ritu saa tänään synttäriherkkuja ja pääsi ihan ilman muuta laumaa privaattilenkille ja eilen (joka on siis Ritun virallinen syntymispäivä, se syntyi kellonaikaan 23.55, kun muut sisarukset syntyivät sitten jo toisen vuorokauden puolella) kävimme iloittelemassa agilityn merkeissä agilityhallilla. Ritusta on kasvanut fiksu pikkukoira, joka on jännä sekoitus rauhallisuutta ja varmuutta sekä toimintaa ja räjähtävyyttä. Näyttää siltä, että olen onnekseni saamassa siitä itselleni harrastuskoiran ja emonsa manttelin perijän. Kesällähän se osoitti varsin lupaavia paimenkoiran ominaisuuksia lampailla ja nyt tänä syksynä, kun olemme vähän päässeet kiinni agilityn saloihin, niin potentiaalia tuntuisi siihenkin olevan. Ritu osaa keskittyä mielettömän hyvin, vaikka tietysti tyypillä lähtee toisinaan homma lapasestakin. En pidä sitä kuitenkaan pahana, pääasia on, että tekeminen pysyy iloisena.

Vuoden aikana Ritu on oppinut paljon kaikenlaista niin kuin varmasti sisaruksensakin. :) Arki tuntuu jo lähestulkoon vaivattomalta arkirutiineineen: sisäsiisteys, hihnalenkkeily, vapaana pysyminen, malttaminen ja odottaminen jne. Toisten koirien ohitukset sujuvat pääosin mallikkaasti, vaikka toisinaan pientä intoilua onkin nähtävillä varsinkin jos vastapuolella on myös kiinnostusta meidän suuntaan. Eteen tuleviin juttuihin se suhtautuu varmasti, eikä tunnu säikkyvän suuremmin mitään, ei ääniä eikä erilaisia rämiseviä ja liikkuviakaan alustoja. Hyvältä siis näyttää. Ainoa miinuspuoli tällä hetkellä tuntuu olevan sen jonkinasteinen riistaviettisyys sekä kiinnostus hajuihin, pystyn kyllä pitämään sitä vapaana varsin hyvin, mutta tarkkana saa olla varsinkin iltahämärällä, kun eläimet ovat aktiivisemmin liikkeellä.

Kaikkiaan Ritu on varsin hauska tyyppi, positiivisesti elämään ja muihin suhtautuva pikkueläin. Olen oikeastaan todella iloinen, että se jäi meidän laumaamme sulostuttamaan, vaikkei se alun perin ihan tarkoitus ollutkaan. :)

Perjantaina kolmikko Ritu, Kero ja Hilu pääsevät riekkuleikkien pyörteisiin, kiva nähdä porukalla sitten viime kevään. :) Erityisterveiset Haltille, toivottavasti nähdään jossain välissä. Täytynee kehitellä jonkun sorttista visiittiä Kuusamoon…. :)

Paljon paljon synttärirapsutuksia ja ekstraherkkuja sekä huomion osoituksia vuoden ikäiselle Sienisaaliille! Kuvien kautta pääsee vähän viime vuotisiin tunnelmiin. :)

- Susanna & Ritu-sisko sekä Ursa-emo, Luna-mummu ja Hippa-tädin puolikas

Ursa ja esikoinen, pikkuruinen Ritu (O. Tunturirisakas) valkoisine leukoineen.

Pentueen vaalein hurmuripoika Halti (O. Patinanastakka).

Ritu (O. Tunturirisakas).

Ursa ja Halti (O. Patinanastakka).

Ursa, Kero (O. Miilumaljakas), Hilu (O. Hallahiippo) ja Halti (O. Patinanastakka).