UROS - 3340g
(syntymäpaino 276g, 1vk 592g, 2vk 1025g, 3vk 1403g, 4vk 1897g, 5vk 2582g, 6vk 3340g)
Tiistai oli jälleen se päivä, kun pikkujätkä täytti tasaviikkoja. Viime viikon toisintona säät eivät suosineet kuin vasta eilen, joten kuvissa poitsulla ikää 6vk 2vrk. Pojan menossa rupeaa olemaan jo niin paljon Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ettei kameran kanssa meinaa enää pysyä perässä. Asennetta ja menoa riittää, vaikka välillä epätasainen maasto pyllähdyttää pentukoiralta jalat alta, kun tassut ei vielä ihan pysy pään perässä. Kaikenkaikkiaan tykkään tästä jätkästä melkolailla, se on positiivinen, hauska ja iloinen velikulta sekä hirmuisen reipas ja itseriittoinenkin tutkiessaan omatoimisesti pihan eri kolkkia. Se sinnittelee itsepäisesti erilaisten esteiden ja risukoiden yli ja läpi jaksaen yrittää uudelleenkin, jos ei ensimmäisellä kerralla onnistu.
Käsittelyt, kynsien leikkaukset ja kampaamiset ovat tähän asti sujuneet suhteellisen helposti, mutta nyt meininkiin on pojan osalta tullut jo omaa tahtoakin, joka pääsee ilmoille kiroiluna ja rimpuiluna, tilanteesta pois pyrkimisenä. Periksi ei anneta, joten pikkutyyppi pääsee pois vasta kuin on rauhassa.
Poika ja Noita ovat meidän ilonamme vielä piirun vaille pari viikkoa, jonka jälkeen molemmat suuntaavat nokkansa kohti Jyväskylää ja omia kotejaan, joissa kumpaakin odotetaan malttamattomasti. Keskiviikkona Noidan omat ihmiset Anna ja Antti sekä pojan tulevat omat ihmiset kävivät kimpassa katsomassa miten Omituiset täällä jakselevat. Emo ja poika painelivat sateesta ja märkyydestä välittämättä pihalla, eikä pentukoirakaan osoittanut minkään näköisiä väsymisen merkkejä, vaikka sisälle päästyämme se nukahtikin melkein heti. Lienee osuvasti oletettu, kun aikanaan pohdin, että Noidan ja Jullen jälkikasvusta olisi saatavilla mukaanhalua pentuja. Kun pojan tuleva oma ihminen lähti autolle hakemaan vesipulloa, niin poika lähti hyvin tomerasti ja itsetietoisesti mukaan - näin sen kuuluukin mennä. :)
Kuvaraportti vierailusta: Omituisia omia ihmisiä.
Salapoliisien silmiin lienee jo osunutkin, että poika on saanut nimikriiseilyjen jälkeen tulevalta omalta ihmiseltään kutsumanimen ja tästä eteenpäin poika kulkee nimellä Vauhti, joka sopiikin pojalle mainiosti. :) Virallisesta nimestäkin on kaavailuja ja esille on noussut kaksi vahvaa ehdokasta, joiden väliltä on tehtävä lopullinen yllättävän vaikea päätös...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti