Ritun ohjattuja agilitytreenejä.

Olemme nyt kolmena edellisenä maanantaina treenanneet Ritun (PAIM-T O. Tunturirisakas) kanssa ohjatussa agilityryhmässä JAU:n (Järvenpään Agilityurheilijat ry.) riveissä. Kesän treeniryhmäksi valikoitui möllit, jota hieman alkuun arkailin, sillä olemme treenanneet todella vähän emmekä koskaan ohjatussa ryhmässä. Toisaalta alkeisryhmäkään ei tuntunut omalta, sillä taustalla on kuitenkin jo este- ja ohjausosaamista, joten nollapiste ei houkutellut. Koska JAU:ssa ei ole minkäänlaisia väliryhmiä alkeis- ja möllitason välillä niin jompaan kumpaan piti kuitenkin kallistua. Onneksi tässä ryhmässämme on monen tasoisia koirakoita, joten sinänsä sovimme hyvin kirjavaan joukkoon.

Tällä hetkellä Ritu on agilityn suhteen hyvin raakile, mutta siinä on hyvää kehitystä lupaavaa potentiaalia. Monen esteen opetus on vielä aivan kesken, joten omatoimitreeniä täytyy tehdä kesän aikaan runsaasti. Varovaisena tavoitteena on saada Ritu mitattua ja suunnitella pikkuhiljaa vaikka syyspuolelle ensimmäistä kisastarttia. Mikään pakkomielle se ei kuitenkaan ole, joten edetään sen mukaan, paljon on vielä tehtävää. Kauhukuvanahan on se, että Ritusta tulee pikkuruinen maksi, tällä hetkellä suurin toiveeni täyttymys olisi se, että saisin Ritun medeihin. Aika näyttää mihin tässä joutuu, viimeistään silloin, jos Ritu mitataan maksiksi suuntaamme hyppytekniikkakurssille - ehkä muutenkin.

5.5.2014

kouluttaja Veera F.

Ekan kerran teemana oli irtoaminen ja teimme paria suhteellisen yksinkertaista harjoitusta. Ensimmäisessä harjoituksessa oli suoralla hyppy, suora putki, hyppy ja hyppy. Otimme Ritun kanssa sarjan takaperin siten, että ensin irtoaminen yhden hypyn, sitten kahden hypyn ja lopulta putken ja kahden hypyn takaa, aina molemmin puolin ohjaten. Vaikka lelupalkka toimii silloin, kun se tulee minulta, niin apuojaajalta tullessaan se ei ollut Ritulle järin suuri juttu. Motivaatio kasvoi namipalkalla, joten vaihdoimme palkaksi namitargetin, jolloin Ritulla oli hyvä fokus eteenpäin ja saimme onnistumisia hyvällä draivilla.

Toinen harjoitus sisälsi neljä hyppyä ja putken. Tarkoitus oli vekata ulkokautta putkeen ja tehdä persjättö putken jälkeen ja ohjata koira irtoamaan kahden hypyn kautta targetille. Harjoituksena tämä oli ehkä vähän epälooginen koiralle sekä outo ja vaikea minullekin ohjaajana siinä mielessä, että mikäli tällainen paikka tulisi esimerkiksi kisaradalla vastaan en itse valitsisi tähän näitä ohjauksia. Sellaisen asian tämä harjoitus kuitenkin toi esiin omassa ohjaamisessani tai toisaalta kyllä myös meidän yhteistyössäkin, että vasemman puolen ohjaukset tuntuvat vaikeammilta ja epäsujuvimmilta, joten täytynee keskittyä erityisesti siihen, että toistoja eri ohjauskuvioissa tulee nimenomaan koira vasemmalla.

Ritu teki hyvällä asenteella ja vauhdilla kokoajan, joten on ilo katsoa miten tyypissä on potkua ja potentiaalia agilityn treenaamiseen. Siinä mielessä homma näyttää hyvältä, vaikka meillä on vielä paljon kesken.

12.5.2014

kouluttaja Tanja M.

Toisen treenikerran koutsi oli tehnyt ehkä hieman haastavan radan, josta lopulta muokattiin ryhmän tasolle sopiva pätkä, josta sitten suoritimme Ritun kanssa osuuden, jonka uskoin sen handlaavan. Mitään liian vaikeaa en näe järkeväksi ottaa kuvioihin, onnistumisten kautta mennään. :) Pussin opettaminen on vielä niin paljon kesken, että vaikka se oli radan osaksi suunniteltu, niin me otimme sitä vain yksittäisenä esteenä ja aloitimme radan pätkän vasta pussin jälkeen. Hallikaudella talvella olen ottanut Ritun kanssa pussia siten, että joku on ollut pitämässä kangasta ja laskenut sitä vähin erin Ritun päälle, muistaakseni Ritu on mennyt pussin parisen kertaa myös siten, että se on itse aurannut tiensä sen läpi. Kentällä oleva pussi oli kuitenkin niin paljon raskaampaa materiaalia, että emme saaneet Ritua suorittamaan estettä itse, joten otettiin muutama toisto autettuna sekä niin, että itse ohjasin ja koutsi piti kangasta ja toisena versiona niin, että koutsi päästi Ritun ja itse kutsuin ja pidin kangasta. Tämä vaatii vielä treeniä.

Itse rataosuus meni oikein mainiosti. Puomin ylösmeno juoksukontaktina länkien läpi ja alastulolle 2on2off, jonka Ritu ottaa hienosti. Koska itse otin sen verran sivuttaisetäisyyttä seuraavan hypyn ohjausta varten käytin puomin vasemmalla sivulla apuna siivekettä, joka blokkasi Ritun ottamasta kontaktia vinoon. Puomilta valssilla hypylle ja hieno irtoaminen lopussa olevalle targetille. Itse puomisuoritus oli parhaimmillaan vauhdikas ja nopeus pysyi loppuun asti samana, mikä olisi tarkoitus säilyttää jatkossakin. Ritu irtoaa hyvin ja etenee hyvällä nopeudella ja myös tämä piirre olisi tavoittena saada säilymään Ritun suorituksissa. Vaikka se on agilityn saralla kovin kokematon, niin se ei siltikään tunnu tarvitsevan älyttömän suurta määrää tukea, vaan sillä on rohkeutta itsenäisiinkin suorituksiin, mistä olen kyllä äärimmäisen iloinen.

19.5.2014

kouluttaja Veera F.

Eiliset treenit olivat treeniryhmämme kolmannet harjoitukset. Kuuman hellepäivän lämpölukemat hipoivat kolmeakymmentä ja ukkosta oli ilmassa, joten hieman varauksella lähdin treenailemaan. Onneksi kuumuus ei tuntunut vaikuttavan Ritun reippauteen ja toisaalta aika pian saimme sadettakin sen verran niskaan, että ilma viileni sopivasti mukavalle treenitasolle.

Teemana valssit eli tavoitteena oli pysytellä mahdollisimman pitkälti neljän hypyn muodostaman neliön sisäpuolella ja valssata koira aina ristiin toiseen putkeen. Kaikkiaan harjoitus meni hienosti. Ritu irtoaa hyvin putkiin kunhan itse pidän ohjauksen päällä. Lisäksi mieleen voisi painaa sen, ettei turhaa hössötä ja hoe esimerksiksi Ritun nimeä, vaan luottaa koiraan ja laittaa menemään. Ritulla on hieno oivallus agilityyn ja se lähtee hyvin mukaan ohjauksiin. Muutama esteen ohitus tuli lähinnä siinä vaiheessa, kun kutsuin Ritua nimellä sen ollessa putkessa. Kun Veera painotti minua olemaan hiljaa ja ohjaamaan, niin homma toimi sujuvasti.

Lisäksi otimme yksittäin keinua ja sain Veeralta hyviä vinkkejä noin ylipäätään kontaktien eteenpäin viemiseen. Ritullahan on hyvin alastulotoiminto mielessä, mutta koska palkka on tullut lähes aina minulta kädestä se tahtoo suunnata katsetta ja rintamasuuntaa vähän turhan paljon minuun. Täytynee opetella esim. targetilla fokusta eteenpäin. Muutenkin koutsi muistutti, ettei liikaa jäätäisi junnaamaan paikoilleen tekemään samoja harjoitteita, vaan menisimme rohkeasti eteenpäin ja muuntaisimme harjoituksia. Tähän asti olemme keinulla tehneet lähinnä alkeisharjoitteita ja esteenä se on vielä kovin keskeneräinen. Ritu ei kuitenkaan tunnu jännittävän keinun kolahduksia tai ainakaan alkeisharjoitteiden keinun liikahduksia, joten tässä pitäisi nyt mennä rohkeasti eteenpäin.

Yhteisten tavoite- ja osaamiskeskusteluiden jälkeen otimme Ritun kanssa vielä pätkän iloista ja irtoavaa putki-hyppy-rallia harjoituspätkällä ilman valsseja ja kävimme koutsin kanssa läpi sitä miten koiralle saisi kehitettyä itsenäistä esteiden tarjoamista ja radanlukutaitoa. Tähän täytyy perehtyä syvemmin.

Hyvä fiilis kaikkiaan Ritun treeneistä tähän asti. :)