On aika koota kasaan päättyvän vuoden tapahtumat ja saavutukset sekä suunnitella tulevan vuoden tavoitteita. Jälleen kerran kiitokset menneestä vuodesta kaikille aktiivisille ja ihanille Omituisten ikiomille ihmisille!
Vuoden 2015 alkuperäisiä tavoitteita voi käydä kurkistelemassa linkin takaa: Katsaus menneeseen ja alkaneeseen vuoteen. Tavoitteet tuli saavutettua muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta erinomaisesti, osittain jopa yli odotusten. Vuoden suurin saavutus lienee Ritun (PAIM-T O. Tunturirisakas) odotukset ylittänyt agilityuran korkkaaminen, joka johti kolmosluokkaan nousemiseen ja jo ensimmäisten piirinmestaruuksienkin läpikäymiseen. Lisäksi Ritun luonnetta ja ulkomuotoa tuli testattua useiden testien ja tarkastusten kautta aiottua enemmän. Vuodelle on mahdutettu Omituisten osalta myös useita hyviä ja tärkeitä terveystarkastuksia. Erityiskiitokset Omituisiaan terveystarkastuttaneille!
TERVEYS
* 27.2. Omituinen Ohtonen, terveet silmät
* 8.4. Omituinen Hallahiippo, lonkat A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0, terveet silmät
* 8.7. Omituinen Miilumaljakas, lonkat C/C, kyynärät 0/0, polvet 0/0, selkä: SP0 ja LTV0
* 10.8. Nutukas Illusia, DM-geenitesti, terve
* 18.9. Omituinen Ohtonen, DM-geenitesti, terve
* 4.10. Omituisen Sienisaaliin isä Kukkipuun Guorvil, DM-geenitesti, kantaja
* 30.11. Nutukas Ursula, DM-geenitesti, terve (jälkeläiset voivat olla korkeintaan kantajia)
* 31.12. Omituinen Ohtonen, terveet silmät
TAVOITTEET VUODELLE 2016
URSA
* agilityn SM-kilpailut kesäkuussa
* nollien kerääminen vuoden 2017 SM-kilpailuihin
* agilityn piirinmestaruuskilpailut
* agilityn rotumestaruuskilpailut, mikäli kilpailupaikkakunta sallii osallistumisen
* hyppysertien kerääminen, toiveena saada Ursasta vielä FI AVA-H ennen eläköitymistä
* paimensukuisten Katselmus Joensuussa huhtikuussa
* näyttelykäynti
RITU
* agilityssa kontaktisuoritusten parantaminen ja nopeuttaminen - kontaktikurssille osallistuminen
* nollien kerääminen vuoden 2016 SM-kilpailuihin
* agilityn SM-kilpailut kesäkuussa
* nollien kerääminen vuoden 2017 SM-kilpailuihin
* agilityn piirinmestaruuskilpailut
* agilityn rotumestaruuskilpailut, mikäli kilpailupaikkakunta sallii osallistumisen
* ensimmäiset valionarvoihin oikeuttavat sertit, tavoitteena FI AVA ja FI AVA-H
* paimensukuisten Katselmus Joensuussa huhtikuussa
* näyttelykäynti
* terveystarkit
* DM-geenitesti
* pennut?
LUNA
* paimensukuisten Katselmus Joensuussa huhtikuussa
* näyttelykäynti
* tavoitteena on seurata ja osallistua mummukaisen reippaisiin päiviin
HIPPA
* pysyä terveenä ja höpönä
KASVATIT
* terveystarkastuksia
* seurata kasvattien elämistä ja olemista kotona ja harrastuskentillä
* Ritun (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) mahdollinen pennutus
Pienehköä yhteenvetoa ja tilastoa Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritun (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) tämän vuoden agilitykisoista ja lajiin liittyvistä saavutuksista.
FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula
kuva Katja Nieminen
Vanha konkari Ursa tekee tasaisen varmaa työtä, viimeisimmät 10 kisaa pitävät sisällään yhden hylätyn suorituksen kaikki muut ovat olleet nollia. Kaiken kaikkiaan tämän vuoden nollaprosentti on varsin mainio 58%.
Ritu selvitti ykkös- ja kakkosluokan näppärästi ja kipusi nopeasti agilityn korkeimpaan luokkaan. Kolmosissa sillä on vielä tekemistä. Sille eli meille tulee vielä jonkin verran kieltoja, jotka tietysti syövät aikaa ja toisaalta agilityradoilla kontakteissa on vielä hitautta. Nämä otetaan nyt työn alle ja tulevan vuoden 2016 tavoitteena onkin saada kontaktisuorituksiin säpäkkyyttä ja ehkä saamme näin karsittua myös yliajalle menevien suoritusten määrästä - ja tietysti nostettua nollaprosenttia kolmosluokassa.
URSA 2015
- 1.6. Tuusula, osallistumisoikeus vuoden 2015 SM-kilpailuihin
- 8.6. Helsinki, osallistumisoikeus vuoden 2015 maajoukkuekarsintoihin
- 14.6. Oulu, SM-kilpailut
- 27.6. Jyväskylä, maajoukkekarsinnat
- 23.8. Nummela, Uudenmaan piirinmestaruuskilpailut, PiirM-6 2015
- 23.8. Nummela, osallistumisoikeus vuoden 2016 SM-kilpailuihin
Kävimme eilen Hausjärvellä agilitaamassa tämän vuoden viimeiset kisat. Olin ilmoittanut Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritun (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) ainoastaan hyppyradalle. Maksiluokassa tuomarina toimi Anne Savioja ja medit tuomaroi Kari Jalonen.
Ursan kanssa edelliset kisat ajoittuvat elokuun loppuun ja viimeisimmistä treeneistäkin on melkein yhtä kauan. Seurallemme on rakentumassa uusi treenihalli, eikä nyt syksyllä ja alkutalvesta ole ollut tarjolla ryhmätreenejä. Pitkä tauko ei kuitenkaan Ursan menossa näkynyt, nappasimme radalta varmasti ja sujuvasti nollan varsin mukavalla etenemällä. On se konkari! Rata oli suhteellisen juostava, yksi siivekkeenkierto hidasti meininkiä, mutta toisaalta radalta puuttui kokonaan kepit, mikä on varsin harvinaista.
Medeille rakentui huomattavasti vaikeampi rata. Jo radan rakennusta seuraillessani totesin, että keppikulma tulee olemaan meille haastava, putkesta tullessa suljettu keppikulma, jossa ohjaajan piti vaihtaa ohjauspuolta keppien toiselle puolelle, jotta ohjaus radan jatkoa ajatellen onnistuisi. Siihenhän se Ritun kanssa sitten kosahtikin, kepeiltä kielto, kun Ritu ajautui keppien toiseen väliin. Korjasimme kepit, johon sitten tuhraantui ylimääräistä aikaa, joka näkyy lopputuloksessa rumasti yliaikana. On aina yhtä hyödyllistä jossitella jälkeen päin, mutta Ritu olisi saattanut bongata kepit paremmin, jos olisin alun pitäen antanut sille enemmän tilaa. Sen sijaan ajauduin melkoisen lähelle keppejä, ikään kuin varmistelemaan, joka ei Ritun kanssa toimi, sillä olen opettanut sen itse lukemaan keppien sisäänmenoa. No, tiedänpä mitä meidän pitää treenata.
Muutoin selvisimmekin radasta sitten virheittä. Rata oli profiililtaan aika vaikea muistaa, kun rataa suoritettiin paljolti samojen esteiden kautta, joten oli vaikea pitää mielessä missä kohtaa rataa milloinkin oltiin ja mihin piti tällä kertaa jatkaa. Lisäksi loppuun oli rakennettu siivekeidenkierto siksakkia, josta selvisimme kyllä, mutta mitään näyttävän nättiä menoa se ei ollut. Tällaiset kuviot hidastavat menoa aina hurjasti ja ainakin omalta osaltani syö sitä agilityn iloa. Olen kuitenkin tyytyväinen ja ylpeä Ritusta, joka selvisi tällaisestakin radasta kokemattomuudestaan huolimatta. Lopputulostenkin perusteella on nähtävissä se, että rata oli varsin haastava. Vain yksi koirakko teki radalta puhtaan nollan ja yhteensä vain kuudelle koirakolle tuli edes jonkinlainen tulos tältä radalta, kun kaikki muut hyllyttivät. Meidän suoritus riitti tässä kilpailussa toiselle sijalle, mikä kieltämättä yllätti kovasti. Hieno Ritu!
Medi C-kisa, HR, 5,98, sij. 2./23 (nopeus 3,64m/s)
Ei muuta kuin uutta agilityvuotta 2016 päin!
Viime lauantai 12.12. oli piitkästä pitkästä aikaa agikisapäivä, edelliset kisat ovat olleet elokuun lopulla Nummelassa käydyt piirinmestaruudet, joten johan tässä on tauko jo venynytkin.
Käytiin Ritu-Rimpulaisen (PAIM-T O. Tunturirisakas) kanssa Riihimäellä pinkomassa kolme Siimeksen Pertin tuomaroimaa rataa. Ratojen etenemä ihanneaikaan oli kaikilla radoilla 3,7m/s, joka oli meille agilityradoilla piirun verran tiukka. Ritun pysäytyskontaktit vievät aikaa ja kun Ritulla lisäksi on jonkinlaista erotteluvaikeutta puomin ja keinun suhteen, niin näissä tuhraantuu vielä lisää aikaa. Ensi vuoden projektiksi meillä nousee siis kontaktisuoritusten nopeuttaminen. Jokatapauksessa kisapäivä oli sinänsä kaikkiaan varsin onnistunut. Pitkä treeni- ja kisatauko ei näyttänyt vaikuttaneen menoon ainakaan negatiivisesti. Ritu handlasi kaikki esteet mainiosti, eteni ja tuli ohjauksiin moitteetta. Superhieno pikkukoira, josta olen tavattoman ylpeä!
Agiradoilta tuloksina yliaikaiset nolla ja rimavitonen ja hyppyradalta oikein sujuva nollatulos hienolla etenemällä (4,16m/s) ja sijoituksella 4.
Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) vietti sisaruksineen syntymäpäiväänsä torstaina 3.12. (vaikka tosiasiassahan Ritu pentueen esikoisena kerkesi syntyä jo sitä edellisen vuorokauden puolella 2.12.) - elämän kokemusta olisi kasassa nyt kokonaiset kolme vuotta! Sateisten ja hämärien päivien takia päädyin ottamaan Ritun viralliset syntymäpäiväposeeraukset vasta tänään.
Valtaisan suuret onnittelut meidän rakkaalle reippaalle!
5.12.2015
Meitin Ritu alle vuorokauden ikäisenä.
3kk ikäisenä.
Neljä ja puolikuinen Ripakinttu huhtikuun puolenvälin tienoilla 2013.
Reilun vuoden ikäisenä äiteen (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja mummun (Nutukas Illusia) kanssa Sipoonkorvessa tammikuussa 2014.
Tänään tasan kolme vuotta sitten Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) synnytti maailmaan Omituisen Sienisaaliin. Valtaisan suuret onnittelut Ritu, Kero, Hilu ja Halti ihmisineen!! :)
Viimeinkin! Olen odotellut Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) DM-geenitestin tuloksia lokakuun alkupuolelta saakka ja viimeinkin saan jakaa Laboklinilta saapuneet tulokset. Ursa on onneksi DM:n suhteen terve (N/N), joten myöskään yksikään sen jälkeläisistä ei omaa kohonnutta riskiä sairastua kyseiseen sairauteen. Koska Sienisaaliin isä Nalle (Kukkipuun Guorvil) on testattu sairauden suhteen kantajaksi, pennuilla on prosentuaalisesti 50% mahdollisuudet olla joko terveitä tai kantajia. Pentuja kannattaa testailla ainakin sen mukaan, jos niitä on tarkoitus käyttää jalostukseen.
Name: Nutukas Ursula Stud book no.: - Chip no.: 246098100177239 Degenerative Myelopathy - PCR Result: Genotype N/N (exon 2) Interpretation: The dog is homozygous normal concerning the intact SOD1-gene. The dog does not carry the mutation in exon 2 of SOD1 that is suggested to be a major risk factor for the development of Degenerative Myelopathy. The dog can pass only the normal gene on to all its offspring.
Ritu-rimpulainen (O. Tunturirisakas) kävi tänään lappalaiskoirien jalostustarkastuksessa Tapio Kakon ja Katja Rantasen syynättävänä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa Helsingissä. Se hyväksyttiin jalostukseen ilman varauksia, yleisvaikutelmaltaan ja tyypiltään se on erittäin hyvä, joskin hieman kevyt narttu. Se sai kehuja erityisesti täyteläisestä kuonostaan, miinusta tuli hieman pystystä olkavarresta sekä lantiosta. Arviointi oli mielestäni kaikkiaan todella hyvä ja kattava, jokainen kohta koirassa käytiin tarkkaan läpi. Tohdin kyllä suositella jalostustarkastusta ehdottomasti, jos kaipailee objektiivista ulkomuotoarviointia koirastaan. Tuomarit olivat asiallisia ja käsittelivät koiria nätisti ja muutenkin tarkastuksia oli kiintoisaa seurailla paikan päällä.
Ritua jalostustarkastustilanne vähän ujostutti, kun se nostettiin heti kättelyssä pöydälle ja suoriltaan kaksi vierasta immeistä änkesi tutkimaan sen suuta ja purukalustoa. Toinen tuomareista naureskelikin "pientä mielensäpahoittajaa". Muuten Ritu käyttäytyi kyllä kiltisti ja rauhallisesti. Eihän se noin muutenkaan ole mikään jokaiseen syliin pyrkivä pusuttelija, vaan on enempi sellaista hitaasti lämpenevää sorttia, vaikka suhtautuukin kaikkiin ihmisiin ystävällisesti. Omat ihmiset saa sitten käännellä ja väännellä vaikka solmuun.
Kuva viime maanantailta 23.11.
Helsinki 29.11.2015
Tapio Kakko ja Katja Rantanen Hyväksytty ulkomuodon ja luonteen osalta.
Yleisvaikutelma: erittäin hyvä
Koko: 43cm Purenta: ok Hampaat: ok Tyyppi: erittäin hyvä Mittasuhteet: hyvät Sukupuolileima: selvä Kallo: hieman kiilamainen Ilme: hyvä, pyöreät silmät vaikuttavat ilmeeseen Kuono: hyvä ja täyteläinen, leveä alaleuka Kirsu: ok Otsapenger: riittävä Korvat: oikein kiinnittyneet (sopivan kokoiset) Silmät: tummat, hieman pyöreät Luusto: hieman kevyt Ylälinja: ok Alalinja: hieman nouseva Rintakehä: sopivan leveä, hieman lyhyt rintalasta Eturaajat: suorat Eturaajojen kulmaukset: riittävät, hieman pysty olkavarsi Lanne: ok Lantio: sopivan mittainen, hieman pysty Takaraajat: suorat Takaraajojen kulmaukset: riittävät Liikunta: liikkuu kevyesti, hieman takaraajat alla, hieman ahdas takaa Käpälät: kokoon nähden ok Häntä: hyvä Karvapeite: saisi olla karkeampi, pohjavilla puuttuu Väri: musta merkein Yleiskunto: ok Luonne: kiltti, hieman ujo
Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) kävi luonnetestissä Keravalla parisen viikkoa sitten 25.10. Vasta 2v 10kk ikäinen pikkukoira handlasi kaikki tilanteet fiksusti ja täyspäisesti, toimien melkeinpä tismalleen siten, kun ajattelin sen alunperin eri erikoiskokeissa toimivankin. Se on hyvähermoinen ja rohkea koira, joka selvittää tilanteet nopeasti, sen palautumiskyky on hyvä ja se ei koskaan ylireagoi tilanteissa ikään kuin vain varmuuden vuoksi. Vain sen puolustushalun topakkuus pääsi yllättämään, kun alunperin mietin, ettei sen kantti välttämättä kestä nousta ihmistä vastaan. Mikään Ritun toiminnassa ei kuitenkaan isommin yllättänyt ja olen älyttömän ylpeä tuon koiran tasapainoisesta luonteesta. (Tekstin lopusta löytyy luonnetestiä edeltävänä iltana kirjaamani oletetut ennakkoarvioni Ritun toiminnasta.)
Se mikä oikeastaan pääsi eniten yllättämään oli lopulta se, miten tuomarit rokottivat aika montaa eri osa-aluetta pääosin sen perusteella, että koiran kantti itsensä puolustamiseen ei kestänyt loppuun asti seinällä. Mikäli ymmärsin oikein, niin sen pohjalta sekä toimintakyky, hermorakenne ja kovuus jäi plus ykkösiin. Kaikki kuitenkin ylärajoilla, kuten tuomarikin suullisessa palautteessa mainitsee. Onneksi video puhuu puolestaan, pelkkä kirjallinen arvostelu ei nimittäin mielestäni kuvaa ihan parhaalla mahdollisella tavalla Ritun luonnetta, eikä sen reaktioita luonnetestissä.
Pimeän huoneen toimintaa tuossa videolla ei näy. Siellä Ritu käväisi ensimmäisenä tykönäni perähuoneen nurkassa missä istuin, haistoi pikaisesti lahjettani ja paineli sitten toiseen huoneeseen tutkimaan sen hajumaisemia. Sen koluttuaan palasi perähuoneeseen, tsekkasi tuomarin ja tuli uudelleen minun luokseni, vähän siihen malliin, että tiesi jo ensimmäisen kierroksen jälkeen missä olen, muttei ollut oikein käryllä, että tässä tehtävässä minuun pitäisi jotenkin reagoida. Käsittääkseni Ritu toimi pimeässä kuitenkin kokoajan, ei siis vinkunut, ollut hädissään tai istunut ovella, että täältä pitäisi päästä pois ja kutsua ei tarvinnut. Pimeässä olevista erilaisista alustoista (pressut yms.) ei ollut millänsäkään.
Toimintakyky +1a, kohtuullinen
Terävyys +3, kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3, kohtuullinen hillitty
Taisteluhalu +2b, kohtuullisen pieni
Hermorakenne +1a, hieman rauhaton
Temperamentti +3, vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++, laukausvarma
Ritu sai käytännössä täsmälleen samat pisteet samoilla osa-aluieden pisteillä kuin emänsä Ursakin (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula). Silti koirani tuntien ja ihan vaikka molempien luonnetestivideoita katsellen hoksaa, että Ritu on emäänsä kovempi, toimintakykyisempi ja parempihermoisempi koira. Tuossa paineen kerääntymisessä testin edetessä ja rohkeudessa on ainakin mun silmään isohko ero. Ikää molemmilla on ollut luonnetestin aikaan kutakuinkin saman verran, Ritu oli siis 2v 10kk, Ursa on ollut 3v 3kk. Ursan luonnetestivideo löytyy ainakin Lappalaiskoiragallerian kautta Petri Hallbergin kuvaamana: Ursan sivu Lappalaiskoiragalleriassa
Emän ja tyttären sekä myös Luna-mummun (Nutukas Illusia) suorituksia vertaillessa ja suuta määrää muidenkin koirien luonnetestivideoita katsellessa, minua jäi hämmentämään se, miten eri tavalla toimivat, hyvin erilaiset koirat saattavat vaikuttaa aivan samanlaisilta paperilla ja arvostelun perusteella. Toki koiran arvostelun luonnetestissä ratkaisee kokonaisuus, yhden reaktion ja yhden erikoiskokeen perusteella on paha sanoa koirasta mitään, vaan koiran kaikkia ominaisuuksia katsotaan läpi testin. Silti en voi olla miettimättä sitä, kertooko luonnetestiarvostelu oikealla tavalla objektiivisesti koiran reaktioista testin aikana ja erityisesti sitä, kuinka vertailukelpoisia koirien luonnetestitulokset ovat. Näyttäisi esimerkiksi, että kovuuden suhteen hieman pehmeissä voi olla hyvinkin pehmeitä koiria ja sitten toisaalta kohtuullisen kovia. Harmaat alueet tuntuvat olevan aika suuria. Kehoitan katselemaan ja kahlailemaan luonnetestivideoita läpi ja katsomaan miten erilaisia reaktioita eri koirilla on, jotka paperilla näyttävät melkeinpä samanlaisilta...
Näiden osalta siis mietin, mikä kuvaa nimenomaan koiran reaktiota parhaiten. En tiedä olenko harhainen vai mikä tässä mättää, kun edelleen olen sitä mieltä, että Ritun reaktioita kuvaa erityisesti kovuuden osalta parhaiten tuo kohtuullisen kova. Ritu ei missään vaiheessa osoittanut minkäänlaisia pelon merkkejä, väistöä tms. kun se tuotiin uudelleen niille paikoille, joissa se pelästytettiin, eikä se tarvinnut minun tukeani missään vaiheessa ja se näkyy myös videolla. Samoin jäin miettimään tuota toimintakykyä, Ritu ei tarvinnut minun apuani asioiden ratkaisemiseen missään vaiheessa. Laittaapahan vain mietityttämään...
KOVUUS Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia. +1 Hieman pehmeä: Koira, joka osoittaa selviä merkkejä siitä, että se haluaisi välttää paikan, missä se pelästytettiin, mutta pystyy
ohittamaan pelästyttämispaikan suhteellisen läheltä ohjaajan tukemana. +3 Kohtuullisen kova: Koira, joka koettuaan oikea-aikaisen psyykkisen epämiellyttävyysreaktion uudelleen paikalle tuotaessa ei osoite pelon
merkkejä ja halua välttää paikkaa. +2 Kova: Koira, joka uudestaan tuotaessa paikkaan, missä sille aiheutettiin psyykkinen epämiellyttävyys, kulkee suoraan
pelästymispaikan ohi. Kovuus näkyy kaikissa osasuorituksissa. TOIMINTAKYKY Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään
puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään
toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine
toimintakyvylle on rohkeus. Toimintakyky on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin
sanoen, koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa
päästäkseen päämääräänsä. Koiran käsitys tilanteesta perustuu perimään ja kokemuksiin. +1a Kohtuullinen: Koira ottaa kontaktin kelkkaan suurestakin pelästyksestä huolimatta hyvin vähäisillä ohjaajan avuilla. Pimeässä koiraa voidaan joutua kutsumaan. +2 Hyvä: Koira voi mennä ohjaajan taakse kelkalla, mutta ottaa nopeasti kontaktin kelkkaan ilman ohjaajan apuja ja
palautuu nopeasti. Pimeässä koira etsii ohjaajan ilman apuja ja löytää ohjaajan lyhyessä ajassa. Koira toimii
myös muissa osasuorituksissa järjestelmällisesti. +3 Suuri: Koira on rohkea, ei vetäydy kelkalla ohjaajan taakse ja ottaa heti kontaktin kelkkaan. Pimeässä työskentelee määrätietoisesti tauotta ja liikkuu rohkeasti. Toimii kaikissa olosuhteissa järjestelmällisesti ja pelottomasti.
OMAT ENNAKKOARVIOT RITUN TOIMINNASTA LUONNETESTIÄ EDELTÄVÄNÄ ILTANA, 24.10.2015
LÄHESTYMINEN, LUOKSEPÄÄSTÄVYYS
Lähestyy iloisen kohteliaasti nuuhkien, saattaa hypätä vasten, jos ihminen on positiivisella tavalla kiinnostunut myös Ritusta. Ritu ei ole syliin pyrkivää pusuttelijatyyppiä, mutta suhtautuu kohteliaan ystävällisesti vieraisiin ihmisiin (lapsiin tottumattomana suhtautuu niihin epäluuloisesti).
LEIKKI
Ottaa lelun ärsykkeestä suuhunsa, mutta ei revi kovin voimakkasti, pureskelee ja päästää irti uhattaessa. On vähän hämillään, että pitäisikö tässä ventovieraan ihmisen kanssa leikkiä. Minun kanssa leikkii vapautuneemmin.
KELKKA
Huomaa kelkan nopeasti. Ei hauku heti, mutta aloittaa kuitenkin ehkä silloin, kun kelkka on edennyt puoliväliin. Väistää kelkkaa sivulleni ja taaksekin, mutta menee todennäköisesti melkoisen nopeasti itse katsomaan tilanteen. Olemuksessa on epävarmuutta ja jännittyneisyyttä, uskaltaa silti selvittää kelkan ja epävarmuus karisee nopeasti ja olemus rentoutuu. Ohituskerralla ei väistä kelkkaa, voi nuuhkaista ohimennen.
UHKA, PUOLUSTUSHALU
Reagoi uhkaajan lähestymiseen, pysyttelee haukkuen minun ja uhkaajan välissä, loppuvaiheessa kantti ei enää kestä ja koira väistää sivulle tai jopa taakse. Jää hieman hämillään uhkaajan luokse, sietää silittelyn, mutta ei vastaa siihen. Tulee kutsuttaessa iloisesti laukalla luokse.
HAALARI
Väistää hillitysti, katsoo haalaria kokoajan ja on heti valmis menemään katsomaan sen. Toisella kerralla nuuhkaisee haalaria, mutta ei väistä sitä.
TYNNYRI
Väistää hillitysti koko ajan tynnyriä katsoen ja voisi heti mennä katsomaan sen. Lähestyy tynnyriä ilman pelkoa. Parhaimmassa tapauksessa voi hypätä sen päälle ja tehdä jopa 2on2offit…
PIMEÄ HUONE
On ensinnäkin jo ovella sen näköisenä, että saako tuonne mennä sisään, kun ei ole annettu lupaa (ovesta kulkiessa meillä saadaan lupa). Tulee huoneessa joko suoraan minun luo tai todennäköisemmin jää nuuhkimaan muiden koirien hajuja ja ihmisiä. Ei lukkiudu tekemättömäksi, mutta ei välttämättä ole heti tulossa luokaan. Ritu toiminee tässä jokseenkin ”Meitsi pärjää kyllä.” –asenteella.
UHKA, TERÄVYYS
Haukkuu ja ilmoittelee ilman aggressiota, voi väistää aivan loppuvaiheessa. (Tai sitten se ei reagoi mitenkään, nämä ihmisten suunnilta tulevat uhkat on kaikkein vaikeimpia, minulla ei ole oikein mitään käsitystä miten Ritu näissä voisi toimia.)
LAUKAUKSET
Ritu on tähän mennessä testiä kerännyt jo sen verran kuormaa, että laukaukset aiheuttavat melko samantyyppiset hätkähdykset. Se ei liene aivan tulpat korvissa.
HERMORAKENNE
Tämä on kiintoisaa. MH-kuvauksen edellä ajattelin, että Ritu kuormittuisi testitilanteesta, mutta päinvastoin Ritu handlasi tilanteen joka suhteessa erittäin hyvin ja yllätti todella. Nyt niin ikään luonnetestin edellä mietin, että Ritu kuormittuisi tilanteessa, mutta silti on hyvät mahdollisuudet siihenkin, että Ritu on ihan lunkisti koko testin ajan. Ritulla on kyllä melkoisen hyvä palautumiskyky ja huikea tilannetaju (temperamentin vilkkaus taustalla?), joten paha sanoa. Ehkä kallistun tässä kuitenkin enemmän siihen olettamukseen, että Ritulla luonnetestin kuorma näkyy.
OMA ARVIO ARVOSTELUSTA LUONNETESTIÄ EDELTÄVÄNÄ ILTANA, 24.10.2015
Toimintakyky +2 Hyvä
Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua / +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty / +1 Pieni
Taisteluhalu +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus +3 Kohtuullisen kova / +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus ++ Laukauskokematon
Yhteensä205/185
MIKSI NÄIN?
TOIMINTAKYKY
Ritu toiminee sekä kelkalla, että pimeässä. Ritu on rohkea ja topakka koira, joka ei jähmety paikalleen, vaan toimii ja ottaa uhkiin nopeasti kontaktia ilman minun apuani, eikä lamaannu tekemättömäksi. Luonnetestissä Ritun toimintakykyä voi alentaa se, että pimeässä huoneessa se ei välttämättä koe tarpeelliseksi etsiä minua heti käsiinsä, vaan voi jäädä nuuhkimaan omiaankin ja joudun kutsumaan sitä.
TERÄVYYS JA PUOLUSTUSHALU
Ritussa lienee jonkin verran terävyyttä ja puolustushalua, mutta sellainen tunne minulla on kuitenkin, että sen kantti ei näissä tilanteissa ihan riitä loppuun asti. Ritu huomaa uhkat nopeasti. Se ei jähmety
paikalleen, mutta sen kantti ei välttämättä kestä loppuun asti, vaikka
alkuun näyttää siihen merkkejä kyllä varmasti. Aika näyttää antaako ohjat
kuitenkin mieluiten minulle.
TAISTELUHALU
Uskoisin, että Ritu tarttuu leluun kyllä,
mutta vahvaa taistelua ei välttämättä nähdä. Ritu leikkii kyllä hyvin ja on aktiivinen, mutta ei välttämättä lähde vieraan kanssa riepomaan lelua kunnolla. Ritu taistelee kuitenkin lisänä
ainakin kelkalla, ehkä myös pimeässä, vaikkei välttämättä koekaan tarpeelliseksi
tulla pimeässä luokseni.
HERMORAKENNE
Ritu on kahtia jakoinen persoona.
Aktiivisen, reippaan ja toimeliaan kuoren alla on rauhallinen ja varma koira,
joka ei vähästä hätkähdä ja joka osaa rauhoittua melkein tilanteessa kuin
tilanteessa (paitsi silloin kun tarjoillaan ruokaa…). Arkihermot lienevät
lähellä +2, mutta luonnetestin jatkuvat paineistukset jättänevät siihen
kuitenkin siten kuormaa, että hermot menevät +1. Ritun hermorakenne siis lienee siellä tasapainoisen ja hieman rauhattoman rajoilla, mutta veikkaanpa, että se kallistuu huomenna sinne hieman rauhattoman puolelle. Arjessa se ei hätkähdä juuri mitään, mutta aivan sellainen mummunsa Lunan kaltainen viilipytty se ei kuitenkaan ole, joskin lähellä siellä mennään.
TEMPERAMENTTI
Veikkaan, että Ritun vahvuus on nimen omaan vilkkaudessa, yllätys yllätys. Se huomioi ympäristön asiat nopeasti ja myös ilmoittaa niistä (vaikka laumamme hälyttäjä onkin selvästi Ursa). Se toimii oikein, palautuu
nopeasti ja sillä on erinomaisen hyvä kyky kartoittaa tilanteet oikealla
tavalla.
KOVUUS
Ritulla ei säikähdykset jää päälle (sikäli mikäli
se edes juuri säikähtelee). Se on myös ihmiselle kohtalaisen kova, eikä
ollenkaan niin nöyrä kuin Ursa tai Luna esimerkiksi. Kovuuden suhteen en osaa kuitenkaan ihan yksiselitteisesti sanoa. Äkkiseltään sanoisin, että Ritu on kohtuullisen kova koira, eikä muistele asioita jälkeenpäin. Pehmeyttäkin siinä kyllä on, joten paha kallistua isommin kumpaankaan suuntaan.
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS
Luoksepäästävä neitokainen lienee kyllä, se lähestyy vierasta ihmistä iloisesti ja saattaa hypätä vasten. Liian tungettelevaa kopelointia se saattaa väistää. Lapsia
kohtaan on toistaiseksi ainoat epävarmuudet.
LAUKAUSPELOTTOMUUS
Menee kokemattomuuden puolelle.
Varmaan vähän hätkähtää ja herää, muttei varsinaisesti säikähdä tai lakkaa
toimimasta.
Sain Sienisaaliin isän Nallen (Kukkipuun Guorvil) ihmiseltä infoa, että hän oli otattanut Nallesta DM eli Degeneratiivinen Myelopatia -geenitestin. Nalle on geenitestin perusteella DM:n kantaja, joten tämän tiedon valossa laitan nyt myös emokoira Ursan (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) geenitestin vireille DM:n osalta. Peukut pystyyn, että Ursa on tämän sairauden suhteen terve, ettei Sienisaaliin kanssa tarvitse jännittää kohonneen sairastumisriskin kanssa. Jokatapauksessa näitä täytynee testailla ainakin sen mukaan, jos niitä on tarkoitus käyttää jalostukseen.
DM on etenevä selkäydinrappeumasairaus, joka alkaa koordinaation heikkenemisellä ja lopulta etenee koiran halvaantumiseen. Geenitesti itsessään ei varsinaisesti kerro onko koira mutaation suhteen terve/kantaja/sairas, vaan geenitesti pikemminkin mittaa koiran todennäköistä riskiä sairastua. Sairaaksi luokitellulla koiralla on korkein riski sairastua kyseiseen sairauteen, terveellä riski taas on hyvin pieni.
Name: Kukkipuun Guorvil Stud book no.: FIN47948/05 Chip no.: 246098100178076 Degenerative Myelopathy - PCR Result: Genotype N/DM (exon 2) Interpretation: The analysed dog is a carrier of the mutation in exon 2 of SOD1-gene that has been suggested to be a major risk factor for the development of Degenerative Myolepathy. The mutation will be passed on to the offsprng with a probability of 50%.
Kero (Omituinen Miilumaljakas) kävi luustokuvissa 8.7. Mevetissä Johanna Forsgårdin tutkittavana. Kerolta tsekattiin polvet ja kivekset sekä röntgenkuvattiin lonkat, kyynärät ja selkä. Luustokuvat lähtivät Kennelliittoon tarkastuskierrokselle ja nyt tulokset näkyvät kokonaisuudessaan KoiraNetissä.
Hyviä uutisia! Lunan (Nutukas Illusia) Degeneratiivisen Myelopatian (DM) -geenitestin tulokset saapuivat Laboklinilta. Luna on kyseisen sairauden suhteen terve (N/N) eli kukaan sen jälkeläisistä ei omaa riskiä sairastua kyseiseen sairauteen. Nutukas U2-pentueen sekä Omituisten Maavärien ja Karhupentujen omat ihmiset voivat siis huokaista helpotuksesta tämän suhteen. Lunan pennut voivat olla isien mukaan korkeintaan sairauden kantajia. Name: Nutukas Illusia Stud book no.: FIN31639/02 Tattoo no.: 31639C Degenerative Myelopathy - PCR Result: Genotype N/N (exon 2) Interpretation: The dog is homozygous normal concerning the intact SOD1-gene. The dog does not carry the mutation in exon 2 of SOD1 that is suggested to be a major risk factor for the development of Degenerative Myelopathy. The dog can pass only the normal gene on to all its offspring.
DM (Canine Degenerative Myelopathy)
Prcd-PRA:n ja Pompen taudin lisäksi suomenlapinkoirilla voi tätä nykyä geenitestauttaa myös Degeneratiivisen Myelopatian (DM), joka on etenevä selkäydinrappeuma. DM:n ensioireita ovat takapään koordinaation ja asentotunnon heikkeneminen ja sairaus voi lopulta johtaa koiran halvaantumiseen.
Vihdoin viimein kerkeän käymään läpi paimensukuisten päätapahtuman eli Katselmuksen tunnelmat Omituisten osalta.
Paimensukuisen Lapinkoiran Seuran Katselmus vuosimallia 2015 järjestettiin viikonloppuna 25.-26.4. Helsingissä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa. Omituista joukkoa edustivat oman laumani nartut Luna (Nutukas Illusia), Ursa (FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula) ja Ritu (PAIM-T Omituinen Tunturirisakas) sekä kasvateista lauantaina Omituinen kuopus Vauhti (O. Sampsa Pellervoinen) ja sunnuntaina Rohto (O. Ohtonen), Kero (O. Miilumaljakas) sekä Hilu (O. Hallahiippo). Vauhti osallistui ulkomuotoarvioinnin lisäksi lauantaina myös möllitokoon.
Marika ja Rohto (Omituinen Ohtonen) Katselmuksen lauantaitunnelmissa.
Marika ja Rohto (Omituinen Ohtonen) Katselmuksen sunnuntaitunnelmissa.
Kevätaurinkoinen lauantai oli Vauhtin päivä. Vuoden ikäinen pikkuherra oli esillä kahdessa kehässä, ulkomuotokehän lisäksi se totteli ihmisensä kanssa myös möllitokon puolella. Möllitokossa tavoitteeksi oli asetettu kaksi asiaa, että Vauhti pysyy paikallaan paikkamakuussa ja että se pysyy koko tottelevaisuus-suorituksen ajan kehänauhojen sisäpuolella. Vauhtin keskittyminen herpaantui aika ajoin itse tekemisestä kaikkiin niihin häiriöihin, mitä kehänauhan tuntumassa oli saapusalla, mutta päivälle asetetut tavoitteet täyttyivät silti kirkkaasti. Lopputuloksena 133 pistettä ja kolmostulos. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin pienen teinikoiran kanssa!
Ulkomuotokehässä Vauhti esiintyi nätisti. Vauhti pussasi tuomaria avoimen riehakkaasti, kirmasi lennokkaasti ihmisensä kanssa ympyrää ja osasi seisoa nököttää nätisti paikallaan häntä hyväntuulisesti heiluen. Käyttäytymisen ja positiivisen asenteen suhteen olen kyllä varsin ylpeä pienestä junnukoirasta, vaikka se tippuikin lopputaistoista purentansa takia. Vauhti sai kaikkiaan mukavan arvostelun, mutta purennassa on ainakin tähän vaiheeseen vielä toivomisen varaa, tuomiona lievä ristipurenta. Saa nähdä muuttuuko tuo ajan saatossa miksikään, toistaiseksihan Vauhtin pään kehitys on vielä monelta osin kesken.
Sunnuntaina katselmushulinat jatkuivat aamupäivästä uroskehillä. Rohto esiintyi avo3-uroksissa ja lopulta myös voitti oman luokkansa upeiden liikkeidensä ja mahtavan itsevarman asenteensa siivittämänä. Sain jälleen kerran tilaisuuden ihailla Rohton käytöstä, kun se esiintyi kehässä totuttuun tapaan rauhallisesti, lähtemättä mukaan muiden urosten itsensäkorostamis-kilpailuihin. Kehän ulkopuolella Rohto käyttäytyi niin ikään iisisti, mitä nyt meinasi muuan juoksuinen narttu pistää herrakoiran päätä pyörälle huumaavilla tuoksuillaan.
Aamupäivän uroskehissä esillä oli Rohton lisäksi myös Kero, joka esiintyi avo1-urosten kehässä. Kero käyttäytyi ja esiintyi nätisti, mutta tuomareiden fyysisemmät lähentelemisyritykset olivat Kerolle tällä kertaa liikaa. Katselmushulinassa oli niin paljon ärsykkeitä jo muutenkin, että vieraiden ihmisten käsittely pisti ahdistamaan. Oma ihmisensä naurahtikin, että taitavat olla tässä suhteessa Keron kanssa samanlaisia.
Iltapäivällä esiintyivät avo1-narttujen kehässä siskokset Hilu ja Ritu sekä veteraaninarttujen puolella Ursa (vet1-n) ja Luna (vet2-n). Itselläni oli koko iltapäivän valtaisa kehäkimpoilu päällä, kun pyrin esittämään omat koirani itse paitsi yksilö- myös ryhmäkehien puolella. Härdelli hoitui lopulta varsin mallikkaasti, sillä kehissä oli oikein mukavasti joustoa, mutta en harmikseni kerinnyt nähdä Hilun kehäesiintymistä ollenkaan. Hilu sai kuitenkin kivanoloisen arvostelun ja kehäesiintymisestään on tallentunut muistoja muiden kanssakuvaajien muistikorteille. Hilun sisko Ritu esiintyi oikein oikein kauniisti, antoi moitteetta käsitellä itseään ja niin sanottu pelihuumori riitti loppuun asti. Ritu oli loppukehään valittavien koirien joukossa aivan viime metreille saakka, mutta lopulta neitikoira tipahti läskeineen pois valinnoista. Pikkukoiran kylkiin oli kuin varkain kertynyt hiukan massaa. Aikalailla samassa iässä emonsa Ursan katselmusarvosteluun on kirjattu sama asia eri sanoi 'lievästi ylipainoinen', joten äiteen jalanjäljissä ollaan (vaikkei se mikään kunnollinen puolustus Ritun läskeille olekaan).
Veteraaninarttuja oli ilmoitettu tänä vuonna Katselmukseen sen varran paljon, että luokka oli jaettu kahteen osaan, 2005-2007 syntyneisiin vet1-narttuihin ja 2004 ja sitä ennen syntyneisiin vet2-nattuihin. Ursa esiintyi nuorempien veteraanien puolella ja ihastutti tuomarin sanattomana lähes polvilleen. Koskapa lienee katselmusarvosteluun kirjattu 'Ooh!' ja kolme sydäntä? ;) Lopulta Ursa meni myös suvereenisti voittamaan oman luokkansa. Ursa on rakenteeltaan kauttaaltaan kevyt ja kapea, erinomaisesti rakentunut ja tasapainoinen kokonaisuus, kaikki osat sopivat toisiinsa ja mitään rakenteellisia vikoja siitä ei etsimälläkään löydä. Lisäksi se liikkuu upeasti, eikä lähes kymmenen vuoden ikä näy missään.
Lunalta on tammikuun lopussa leikattu nisäkasvaimia, joten toinen kylki oli leikkauksen jälkeen vielä sängellä. Alunperin mietin kehtaanko tuoda mammaa tänä vuonna ollenkaan Katselmukseen, mutta onneksi näin kuitenkin päätin. Luna nimittäin karvapuolisuudestaan huolimatta voitti oman luokkansa, joten veteraaninartuissa loisti sekä emo että tytär. Tuomari ei ollut moksiskaan Lunan karvoista, esitti vain toiveen, että esittäisin Lunan parempi puoli tuomaristoon päin. Luna liikkuu erinomaisesti lentävällä askeleella, joka on ollut koko Lunan eliniän sen valttikortti. Vielä lähes 13-vuotiaana mamman takajalka nousee huikeaan potkuun, vaikka selvästi Lunalla meinasi loppua myöten hieman uuvuttamaan kehäravaaminen - tuomaristo ei nimittäin päästänyt juoksemisen suhteen helpolla.
Katselmuspäivässä loistivat siis Luna ja Lunan kaksi upeaa dominoväristä jälkeläistä. Päivän päätähti oli silti eittämättä Ursa, joka oman ulkomuotoluokkansa voiton lisäksi kävi pokkaamassa myös agilitykiertopalkinnon itselleen viime vuoden agilityansioista. Lisäksi päivän kruunasi ehdottomasti hauska tapaaminen loppukehien jälkeen. Eräs mieshenkilö oli tullut ihan vain Ursan takia paikalle, kun oli nähnyt Ursan Valion Polar Leppäsavujuusto-mainoksessa. Hän oli ottanut selvää kuka koira on, löytänyt Omituisten sivuille, keksinyt paimensukuiset ja sitä kautta löytänyt tapahtuman sekä päättänyt tulla paikalle. Olen äärimmäisen otettu tästä eleestä ja sanomattoman ylpeä Ursasta, joka on saanut tehdä näin upeaa peeärrää paimensukuisille. Suorastaan käsittämätöntä, että tämänkaltaisia ihmisiä on olemassa, jotka näkevät vaivaa tiedon hankinnan eteen ja toimivat sen mukaan. Hurjan lämmin kiitos Ursa Fan Clubin viralliselle jäsenelle ikimuistoisesta kohtaamisesta! :)
Katsemusviikonloppu laittoi tänäkin vuonna pään pyörälle. Valtaisa kiitos jokaiselle Omituiselle omalle ihmiselle, kun toitte Omituisia paikan päälle. Oli jälleen ilo nähdä hyvin hoidettuja ja hyvin käyttäytyviä koiria!
Alla Vauhtin, Keron, Hilun, Ritun, Rohton, Ursan ja Lunan arvostelut kuvineen. Isot kiitokset kuvaajille ja kuvia lainaksi antaneille!
OMITUINEN SAMPSA PELLERVOINEN
i. Kukkipuun Bakti e. Omituinen Källeröinen
25.4.2015, Henni Siniketo
Ristipurenta, toinen kives löytyi. Vuoden ikäinen, erittäin tasapainoinen musta vaalein merkein uros. Hyvä raajaluusto ja hyvät kulmaukset. Kaunis turkki. Kaunis pää, otsapenger saisi olla voimakkaampi. Erittäin hyvät mittasuhteet. Liikkuu eritääin kauniisti sivulta, aavistuksen ahtaasti takaa.
Jun-u -
OMITUINEN MIILUMALJAKAS
i. Kukkipuun Guorvil e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula
26.4.2015, Janika Wikstén
Valitettavasti hieman varautunut, nätti uros. Ihana ilme, mutta pää saa vielä täyttyä. Saisi olla paremmin kulmautunut edestä ja takaa. Ylälinja hyvä. Liikkuu pitkällä askeleella. Turkki ok. Purenta ok. Kivekset ok.
Avo1-u -
Kero rauhoittelee itseään.
Ilmeet kertoo, että vaikka Kero on varsin kiltti, niin käsittely vähän ahdistaa sitä.
OMITUINEN HALLAHIIPPO
i. Kukkipuun Guorvil e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula
26.4.2015, Janika Wikstén
Nätti narttumainen kokonaisuus. Hyvä pää, stoppia saisi olla enemmän. Saisi kulmautua edestä paremmin. Hyvä ylälinja. Liikkuu sipsuttaen. Vähän ujohko luonne. Turkki ei parhaimmassa kunnossa. Purenta ok.
Avo1-n -
kuva Terhi Niittyaho-Pettersson
kuva Terhi Niittyaho-Pettersson
PAIM-T OMITUINEN TUNTURIRISAKAS
i. Kukkipuun Guorvil e. FI AVA BH TK1 Nutukas Ursula
26.4.2015, Janika Wikstén
Sievä narttumainen kokonaisuus. Sievä pienehkö pää. Hyvä ylälinja. Hieman rungossa massaa. Saisi kulmautua edestä paremmin, takaa kulmaukset ok. Liikkuu hyvin. Luonne ok. Purenta ok.
Avo1-n -
kuva Marja Koskio
kuva Minna Rinne
OMITUINEN OHTONEN
i. LP1 Fjällfarmens Sarri e. Nutukas Illusia
26.4.2015, Outi Pikkarainen
Kohta 6v uros. Hyvä pää, hyvä ilme, kallo hyvä. Alaleuka saisi olla voimakkaampi. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Hyvä selkä ja häntä. Liikkuu hyvin edestä, sivulta, takaa. Esiintyy hyvin. Hyvä luonne.
Avo3-u sij. 1.
kuva Marja Koskio
FI AVA BH TK1 NUTUKAS URSULA
i. Nutukas Ungelo e. Nutukas Illusia
26.4.2015, Johanna Niskanen
10-vuotias erinomaisessa kunnossa oleva narttu. Ihastuttava kokonaisuus. Kevyempää tyyppiä. Kaunis, kokonaisuuteen sopiva pää. Kaunis ilme ja hyvin asettuneet korvat. Liikkuu upeasti, OOH! Hurmaava luonne! Avoin ja kohtelias.
Vet1-n sij. 1.
kuva Marja Koskio
NUTUKAS ILLUSIA
i. BH Pukranvaara Ravja e. Nutukas Wanilla
26.4.2015, Noora Törnqvist
Melkein 13-vuotias keskikokoinen, hyväluustoinen narttu. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hienot, tehokkaat liikkeet. Kaunis nartun pää, alaleukaa voisi olla aavistus enemmän. Esiintyy ja esitetään hyvin!
